Team Omikronin loppu: Astropolis-operaatio

Meta: Laxi liittyy kampanjaan, ja tehtiin hänelle uusi hahmo (Kurogawa Ken). Seikkailu pyrkii tuomaan Kurogawa Kenin hahmolle henkilökohtaisen yhteyden Team Omikroniin, jossa siis jäljellä Turag (Oskari), Alexandra (Anette), Tier (Lauri) Siel (Julius), Sebastian (Tuomas)).   Tuomas on kuitenkin matkustamassa ulkomailla, joten PJ pelaa hänen hahmoaan. Tähän mennessä pelinjohtaja (Nelsson) on murhannut kylmästi jokaisen hahmon, jonka pelaaja ei ole ollut paikalla. Tästä on tullut lentävä vitsi, ja pelaajat osaavat metatasolla odottaa, että Sebastianille käy jotain. Samalla pelinjohtaja rakentelee kampanjan tulevia pelejä varten megaluokan kuvioita ja yrittää hiljalleen vedellä pelikampanjan säikeitä kasaan. Taustamateriaalia on paljon, mutta juonta ei olla etukäteen suunniteltu. Tässä pelissä käytettiin myös flashforwardeja, joissa vihjailtiin akruusialaisista, heimosodasta ja taorien aktivoitumisesta.

Cooper Universal laittaa käyntiin salaisen operaatio Astropoliksen. Operaation tavoitteena on vapauttaa Kobaki-vanki korkean turvatason vankilasta. Operaatiota varten Team Omikronia vahvistetaan Kobaki-asiantuntijalla, eliittiluokan taistelijalla, Kurogawa Kenillä. Valinta on taktinen, sillä Kurogawa Ken on kobaki-vangin henkilökohtainen tuttu.

Peli alkaa lyhyellä brieffauksella, jossa Team Omikron tapaa Kurogawa Kenin. Samalla käydään läpi tapahtumia edellisen pelin ja tämän pelin välillä, keskustellaan siitä, mitä pelaajahahmot ovat luppoaikanaan tehneet. Osa tiimistä (erit. Turag ja Alexandra) ovat hyvin epäileviä Cooper Universalin motiiveista, ja huolissaan megaluokan tapahtumista. He ovat etsineet omia väyliään pitkin tietoa läheisten tähtijärjestelmien tapahtumista ja pyrkineet selvittämään operaatio Astropolikseen liittyviä taustoja. Uutiset kertovat Kobaki-Merovian ja Gemitek-Bauland -vihamielisyyksistä. Capellassa on käyty massiivinen avaruustaistelu, josta uutisoidaan kaikissa tiedotusvälineissä. Avaruustaistelu on käyty isolla arsenaalilla, mutta ei kuitenkaan ole varmoja todisteita siitä, että kyseinen taistelu olisi uuden heimosodan alku. Tiedotusvälineissä epäillään heimosodan lisäksi teknokiltaa, mutta teorioita uusista villin avaruuden vihollisistakin liikkuu. PH:t ovat havaintojensa pohjalta epäilleet, että Aldebaran olisi tuhottu teknokillan tornin toimesta, mutta uutiset Aldebaranilta kertovat, että bisnes toimii kuin ennenkin, vaikka yksi valtava avaruusasema onkin traagisesti räjähtänyt. Arkistoijien verkossa kerrotaan, että avaruudessa on huomattava määrä metalliromua (kuin suuren taistelun jäljiltä) ja epävarma tieto kertoo, että eräälle Aldebaranin asteroidille olisi ilmaantunut uusia outoja rakennelmia.

Turag ja Alexandra ovat kiinnostuneita Aldebaranin tapahtumista ja huolissaan heimosodan syttymisestä. Aldebaraanin kaasumainarien työsopimuskiistat tuntuvat harhautukselta, samoin kuin operaatio Astropolis. Onko jokin syy miksi Team Omikron, ja Turag ja Alexandra haluttaisi pitää poissa tapahtumien keskiöstä? Halutaanko Team Omikron tietoisesti lähettää itsemurhaoperaatioon? Kommandot Siel ja Sebastian ovat jokseenkin perillä asioista, ja siitä, että operaatio on vaarallinen, mutta he toimivat edelleenkin tarkasti Cooper Universalin käskyjen mukaan, pohjimmiltaan luottaen siihen, että ylempi johto tietää mitä tekee.

Kommando-operaatio on huolella valmisteltu, mutta tehtävä on kiistatta hyvin vaarallinen. Ennakkotietoja on liian vähän. Tiimi lähestyy vankilaa valetunnuksilla varustetulla hoverkopterilla ja ilmoittaa, että he ovat tuomassa vankilaan uutta korkean turvatason vankia. On sovittu, että osa tiimistä esittää vankeja loput esittävät heidän vartijoitaan. Neuvottelu vankilanjohtajan kanssa menee heikosti ja Team Omikron ohjataan vankilan tiloihin kahdessa eri ryhmässä. Team Omikronin antamissa tiedoissa on jotain vikaa ja proseduurin mukaan heidän tietonsa aiotaan tarkistaa vankilan sisällä. Toisen ryhmän johdossa on Siel, ja toisen johdossa Sebastian. Ympärillä on useita vankilan omia vartijoita, ja tilanne on uhkaava. On sovittu, että pyritään hoitamaan tilanne aseettomasti mahdollisimman pitkälle, mutta tarpeen tullessa molemmat tiimit pystyvät tarvittaessa etenemään suunnitelmaan B, jossa kobaki-vanki vapautetaan voimakeinoin. Ryhmän jakautuminen kahtia on hankala paikka tiimin kannalta, sillä Siel ja Sebastian joutuvat kukin tekemään päätöksen toiminnastaan itsenäisesti. Siel jatkaa suunnitelmaa A, etenee vartijoiden opastamana vankilan sisätiloihin. Sebastian siirtyy suunnitelmaan B ja ottaa hissimatkan aikana hänen tiimiänsä ympäröineet vartijat pois päiviltä. Siel kuulee interkomin kautta siitä, että Sebastian on alkanut riehua ja Kurogawa Ken on joutunut eroon Sebastianista. Siel näkee ettei tilanne voi edetä hyvin ja komentaa oman ryhmänsä peruuttamaan tehtävän ja pakenemaan takaisin hoverkopteriin. Sebastian pyrkii rambohenkisesti (pj:n ohjaamana, taistelunanoviruksen kontrolloimana) vapauttamaan kobaki-vangin yksin. Kurogawa Ken pyrkii pakenemaan, mutta ei onnistu, ja päätyy taistelemaan ja hiiviskelemään vankilan sisällä, kunnes taintuu lopulta ylivoiman edessä. Sebastian tappaa kymmeniä, mutta jää lopulta vangiksi.

Muu tiimi pakenee paikalta paniikissa ja täpärästi vankilaa suojanneiden mechojen ampuessa ohjuksia perään. Etsitty hoverkopteri hylätään ja teollisuusalueelta kaapataan kallis hover-katumaasturi, jonka automaattinen erittäin high-tech varassuojaus kuitenkin katkaisee nopeasti autosta virrat. Joukon mukana on kuitenkin mekaanikko, Tier, joka onnistuu eeppisten kriittisten noppaheittojen avulla katkaisemaan auton gemitekkien verkosta ja näin ollen Team Omikron pääsee pois tapahtuma-alueilta ja lopulta pois Astropoliksesta. Team Omikron hankkii itselleen omilla rahoillaan uuden avaruusaluksen, joka on kuitenkin edelliseen high-tech -alukseen verrattuna melkoinen romu. Cooper Universal ilmoittaa, ettei Team Omikronia kannata enää pitää yllä sellaisenaan, ja katkaisee viralliset kytkökset Team Omikroniin.

Siel on rakentanut uuden elämänsä kokonaan Team Omikronin varaan ja hänen ainoat ystävänsä ovat nyt siis kuolleet tai vangitut. Nyt kun myös tiimi ja työ itsessään lähtee alta, niin Siel hajoaa henkisesti, kiroaa ja vannoo, että tulee vielä vapauttamaan Sebastianin. Kostonhimo teknokiltaa vastaan kasvaa, ja kostosta tulee entistä isompi osa Sielin mieltä. Turag ja Alexandra ovat tyytyväisiä siitä, että ovat elossa, eivätkä enää suoraan kytköksissä Cooper Universaliin, mutta tulevaisuus ei vaikuta erityisen lupaavalta...

Kevyt pelijärjestelmä ja avoin magiasysteemi eivät tue tappelupainotteista peliä, mutta toisaalta tuen puute yhdessä paikassa ei tarkoita samaa kuin toisen asian tukemista.

Tämäkin on totta, mutta joskus draaman ja roolipelaamisen mekanisointi vie fokusta pois hahmokehityksestä tai yksinkertaistaa ihmiskuvaa niin paljon, että draaman tukemiseen suunniteltu mekaniikka tekee oikeastaan hallaa roolipelaamiselle. Esimerkkinä tästä Laxi pelautti meille hiljattain testipelin Drama Systemin esiversiota, minkä hahmonluonnissa jokaiselle pelaajahahmolle määritellään mitä kyseinen hahmo haluaa muilta pelaajahahmoilta ja mekaniikka antaa pisteitä aina sen mukaan, että saako muilta hahmoilta jotain tai antaako muiden hahmojen saada jotain. Ainakin testipelissä tällainen mekaniikka ohjasi pelaajahahmojen toimintaa mustavalkoiseksi yhden akselin välissä tasapainotteluksi (saanko ennalta määrittelemääni asiaa tuolta hahmolta vai en). Mekaniikalla syntyi siis saippuasarjamaista toimintaa sen sijaan, että oltaisi päästy syventymään hahmojen toimintaan ja ajatuksiin ihmisyyden eri tasoilla.

Jos haluaa syvempää pelaamista, täytyy pelaajan jollain tasolla ymmärtää, että mitä syvempiä "ihmisyyden tasoja" voi ylipäätään olla. Toisaalta roolipelaaminen toimii hyvänä keinona näiden syvempien tasojen tutkimiseen. Itselleni ehkäpä kiinnostavin asia roolipelaamisessa on se, kun huomaan hahmoa pelatessa ajattelun ja päätöksenteon muuttuvan hahmohistorian, hahmon motiivien ja ympäröivän tilanteen mukaan. Roolipelatessa pystyn siis kuvittelemaan pelatun hahmon kautta tilanteen, jossa ihminen hukkuu uskonnollisuuden ja mystisyyden tunteen huumaan, oikeuttaa murhan tai itsemurhan, pystyn kokeilemaan ajatusmallia "tarkoitus pyhittää keinot" tai myös käymään hahmon kautta läpi positiivisia prosesseja, joissa hahmon moraali (eettinen ajattelu) kehittyy, kun hahmo ymmärtää pelimaailmassa tapahtuvia asioita.

Tästä pääteltynä, pelaajien luonne, elämäntilanne ja ihmiskuva vaikuttavat kaikki paljon siihen, miten eri hahmoja käsitellään ja miten roolipeliä pelataan. Jos pelaamisen ohjeissa pääsisi käsiksi tähän ytimeen konkreettisella tasolla, niin kokisin jo saavuttaneeni pelisuunnittelijana jotain. Konkreettiset ohjeet hahmosuunnittelua varten voisivat näin äkkiä ajatellen olla jotain tyyliin: "Valitse arkipäivän elämästä tai uutisista joku hahmo, jonka ajattelua et ymmärrä tai haluat oppia ymmärtämään paremmin. Kirjaa sitten ylös tämän hahmon motiivi siten kuin sen nyt ymmärrät. Et pelaa suoraan samaa hahmoa kuin uutisissa, vaan kuvitteellista hahmoa, jolla on sama perusmotiivi. Keksi nyt hahmolle kuvitteellinen nimi ja mieti lyhyt historia. Mieti mitä hahmo osaa..."  Tässä vaiheessa tuo ohje vielä ontuu aika pahasti, mutta lupaan ainakin miettiä tätä, josko ajatuksesta saa johdettua jotain toimivaa Sonatan Kuninkaan pelaamisosiota varten.

Haastettahan tässä tosiaan on ottaa vastaan. Varsinkin kun ottaa huomioon miten vaikeaa on muuttaa minkään peliporukan pelaamistyyliä jollain tekstillä kirjassa. Kuitenkin, tätä seikkaa aiomme pyrkiä kirjoittamaan auki seuraavaan kirjaamme Grim Harvestiin. Sitä on tarkoitus pelata melkolailla tiettyyn tyyliin, että pelistä saa mahdollisimman paljon irti. Pitääpä pistää erityisen paljon ajatustyötä sen osion suunnitteluun, että se ei mene reisille.

Juliuksen vastausta haluan myös selventää: Grimistä tulee tarkkaan yhden pelityylin ympärille suunniteltu paketti. Pelimekaniikka suunnitellaan elokuvamaista ja draamallista film noir -pelaamista varten, ja pelaamisen ohjeet kirjoitetaan tätä pelityyliä ajatellen. Grim Harvestiin tulee siis kirjoitettuna rautalankamalli siitä, kuinka peliä pelataan. Ainakin tulee siis erilainen mitä Bliaronista. :-P

Pelinjohtamisohjeistusta löytyy ehkä selkeimmin Vincent Bakerin Apocalypse worldista (ja sen varianteista). Ehkä saman miehen Dogs in the vineyard tarjoaa myös tätä, mutta pitäisi lukea uudestaan että kuinka konkreettista tavaraa se sisältää.

Skenaarionsuunnitelua löytyy Dogs in the vineyardin lisäksi erinäisistä D&D:n versioista - vanhoissa satunnaisluolastosuunnitteluna ja uusissa kohtausten tasapainotusohjeina. Levi Kornelsen on kirjoittanut työkaluja tätä varten - http://rpg.drivethrustuff.com/product/102507/Situations-For-Tabletop-Roleplaying näyttää sisältävän ne joita olen lukenut ja pari lisää. Treasure tables-blogista saattaa löytyä jotain. Efemeros 1 taisi suuntautua osin materiaalinluomismenetelmiin.

Laxi näytti minulle tuota Apocalypse Worldia ja latasin nuo Levi Kornelsenin opukset. Varsinkin Levi Kornelsenin ohjeet roolipelin rakentamiselle ovat hyvällä tavalla konkreettisia, mutta silti jättää varaa pelinjohtajan luovalle panokselle. Kiitos vinkistä, tutustun tähän tarkemmin, josko löytäsin jotain omaa pelaamista piristävää tai Bliaronia varten pystyisin tästä oppien rakentamaan konkreettisia taulukoita tai kaavakkeita, jotka helpottavat vaikkapa seikkailun suunnittelua.

Heh, onhan tuossa hyvää pohdintaa teoretisoinnista ja argumentoinnista, vaikka en minäkään nää kovin suoraan asiayhteyttä roolipelaamiseen. Vai onko tämä piikki sitä roolipelikulttuurin pimeää osaa kohtaan, jossa argumentoidaan väittelyn voittamiseksi ja piiloudutaan roolipeliteorioiden taaksen sen sijaan, että pyrittäisiin keskustelemaan asioista ja käyttämään roolipeliteorioita siten, että niiden avulla jotain asioita ymmärrettäisiin?

Höpöti höp.

Team Omikron
Osa 2 - Aldebaran

Suunnittelin skenaariota varten kaasujättiläisympäristön Aldebaranille. Käytin inspiraationa tätä kuvaa ja mietin Aldebaranin poliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia tehdäkseni ympäristöstä uskottavan.

Aldebaran 3 on kaasujättiläinen, jolla sijaitsee Cooper Universalin vanhin ja suurin yksittäinen tulonlähde. Cooperin perhe on rikastunut rakentamalla alueelle taloudellisesti toimivan ja tuottavan kaasumainarien yhteisön. Aldebaran 3:lla on yläilmakehässä kolme suurta leijuvaa kaupunkia: Asc'an, Saldem, Mainelain. Alailmakehässa on suunnattomia myrskyjä, arvokkaita kaasuja ja useita työläisten kaasunkäsittelylaitoksia. Olot alailmakehän työlaitoksilla ovat todella karut ja kurjat, kun taas kaupungeissa elämä on vilkasta ja raha virtaa. Yläilmakehässä ilmanpaine on asiallinen, mutta kaasut ovat terraformauksesta huolimatta lievästi myrkyllisiä ja hengitysfiltteri on tarpeen. Aldebaran 1 ja 2 ovat kärventyneitä pikkuplaneettoja, Aldebaran 4 on kylmä kiviplaneetta. Tähtijärjestelmässä on lisäksi arvokkaita asteroideja, joilta louhitaan jatkuvasti arvokasta malmia.

Peli alkoi Team Omikronin ja Cooper Universalin pomojen suorittamista kuulusteluista Balthar-asemalla. Turag ja Alexandra joutuivat vastaamaan hankaliin kysymyksiin mm. yhteyksistään teknokiltaan. Kummatkin olivat menettäneet osan muististaan, joten vastaaminen oli vaikeaa. Turag muisti hämäriä palasia sieltä täältä: palkkionmetsästäjä Mei Wey'Sunin, joka kuljetti heidät pois Olympia III:n pommituksesta, muistikuvia valtavan antimateriakapselin sisältä ("väärältä puolen"), teknodroideja. Alexandran muistissa oli kidutukset, Turagin pako teknokillan tornista, Turagin etsiminen pranayama-luotaamisella ja myös jotain arvelluttavia lääketieteellisiä operaatiota.

Vaikka kuulusteluissa kaikki epäilivät Alexandraa ja Turagia, Cooper Universal päätti ylentää Turagin ja Alexandran teknisesti osaksi Team Omikronia. Tälle on olemassa tausta, jota en paljasta tässä yhteydessä, koska kampanja on edelleenkin käynnissä. Uudelleen muotoutunut Team Omikron sai tehtävän suunnata valmiusasemiin Aldebaranille, sillä viimeaikainen tulenarka politiikka, mukaanlukien Olympian tuho, on aiheuttanut huolta Cooper Universalin omistuksista yhtiön pääplaneetalla Aldebaran 3:lla. Tehtävä oli yksinkertaisesti: "Pitäkää silmät auki, huolehtikaa omistuksistamme, olkaa valmiita reagoimaan nopeasti, annamme tarkempia ohjeita tarpeen tullen."

Käskystä Team Omikron lähti Aldebaranille, josta löytyi mukava hotellihuone, ja riittävästi viihdykettä hyväksi toviksi. Odotellessä parempaa tekemistä, Omikronin eliittisotilaat osallistuivat planeetalla pyörivään häkkitaistelu-liigaan, jossa keräsivät helposti kunniaa ja hypeä voittamalla alasarjaotteluita leikiten. Lisäksi hävittäjäajokilpailujen tulosten seuraaminen tunnosti täyttävän uutiskanavat, vaikka myös poliittinen tilanne eskaloitui samaan aikaan vaaralliselle tasolle (uutisia Kobakien sotilaslaivaston varustautumisesta, Gemitekien ja Baulandien vastavarustelusta ja surutyöstä Olympia III:n tuhon vuoksi).

Ensimmäinen yhteydenotto Cooper Universalilta ohjasi Team Omikronin selvittelemään lakkoiluasiaa alailmakehän työlaitoksilla. Lakkoilu ja työläisten unioniaate oli aiheuttanut työnseisauksia, mitkä kävisivät Cooper Universalille kalliiksi,jos leviäisivät. Team Omikron valmistautui siis vetämään työläisiä pataan. Työ ei motivoinut, muttei kukaan myöskään protestoinut. Työläisten hakkaamisen ja uhkailun tarpeellisuus oli helppo nähdä, mutta tehtävä tunnosti eliittiyksilölle vähän ala-arvoiselta. Ennen kuin ketään hakattiin, taustat selviteltiin lakkoilevan yksikön pomon kanssa ja Omikron sai kuunnella tuskailevien työläisten kommentteja inhimillisestä kärsimyksestä. Työläiset vaativat parempaa palkkaa, työunionia ja parempia työoloja. Vain Alexandran diplomatiataitojen vuoksi tilanne ei eskaloitunut työläisten kurmottamiseksi: Työläisille luvattiin työunioni ja paremmat palkat "joskus tulevaisuudessa", kunhan työ nyt saataisi jatkumaan mahdollisimman lyhyellä keskeytyksellä. Team Omikron esittäytyi yhtiön palkka-asioiden edustajana, eikä jaksanut välittää asiasta sen enempää, kun unionia hurraavat työläiset palasivat valheellisten lupausten saattelemana sisukkaasti töihinsä.

Team Omikron palasi takaisin Ascanille, jossa kuitenkin epäilyttävä alus oli laskeutunut ph:n hotellin katolle. Etsintä tietokantojen läpi paljasti, että palkkionmetsästäjä Mei Wey'Sun oli saapunut Aldebaranille, ja oli ilmeisesti vierailemassa ilman kutsua Team Omikronin maksamassa huoneistossa. Turag ja Alexandra kertoivat kaiken tietämänsä Sebastianille ja Sielille, ja yhteisen neuvonpidon jälkeen Sebastian ja Siel saivat luvan väijyttää Mei Wey'Sunin kuulustelua varten.

Meta: Tässäkin Mei Wey'Sun oli rakennettu statsien ja varustuksen puolesta todella kovaksi hahmoksi, olihan kyseessä todella kovan luokan palkkionmetsästäjä. Sebastian ja Siel olivat kuitenkin vastaavasti kovia toimintasankarihahmoja, ja Cooper Universalin hallitsemalla planeetalla pelaajat saivat huomattavan strategisen ylilyöntiaseman. Noppatuuri oli myös pelaajien puolella.

Huonepalvelu Sebastian & Siel saapui Team Omikronin ovelle, ja yllätty Mei Wey'Sunin täydellisesti huoneiston sisältä. Tilanne kesti noin 10 sekuntia: äärimmilleen kiihdytetty eliittisotilaan kyber-synteettisbiologinen elimistö toimi nopeammin kuin palkkionmetsästäjän hätäjärjestelmät ehtivät suoriutua Mei Wey'Sunin elimistön kiihdyttämisestä ääritilaan. Yhtään laukausta ei vaihdettu ja kamppailulajilukot estivät palkkionmetsästäjän toiminnan. Mei Wey'Sun taisteli sitkeästi päästäkseen irti, ja vaikka varustus olikin kova, hän ei koskaan päässyt sitä käyttämään. Mei Wey'Sun heräsi Team Omikronin alukselta, sidottuna, huumattuna, riisuttuna aseista, eliittisotilaiden ympäröimänä.

Kuulustelussa Mei Wey'Sun ei murtunut, ei pelännyt, antoi vähäiset tietonsa työnantajasta, jonka jäljittäminen oli lähes mahdotonta. Vaati päästä irti, koska oli vain tekemässä työtänsä. Halveksui kaikella käyttäytymisellään kuulustelijoitansa, ja osoitti äärimmäistä ylimielisyyttä vangittuna ja satutettunakin. Kuulustelusta ei irronnut riittävästi, ja Sebastian alkoi ahdistua. Palkkionmetsästäjä osoitti kylmyyttä ja rehellisyyttä: sanoi jopa suoraan, että jos päästätte hänet irti, hän ottaa varmasti seuraavan tappotarjouksen vastaan, myrkyttää Team Omikronin vaikka unissaan. Mei Wey'Sun lähti alukselta useissa osissa...

Sebastian, Siel, Turag ja Alexandra pitivät neuvottelua. Vaikka Mei Wey'Sunin ottaminen pois päiviltä tunnosti palvelevan ryhmän etuja, ei kukaan silti voinut hyvin. Kuinka monta vastaavanlaista palkkionmetsästäjää vielä tulisi, ja miksi? Sebastian ja Siel eivät uskoneet vieläkään Turagia ja Alexandraa. Kuulustelussa tuli kuitenkin selväksi, että valehtelu ei nyt kannattaisi. Turag ja Alexandra pitivät eliittisotilaita lähinnä raivohulluina ääriväkivaltaisina vangitsijoinaan, kun taas Sebastian ja Siel uskoivat, että Turag ja Alexandra edelleen pitivät jotain tärkeää heiltä salassa. Kuulustelun jälkeen ainoa selitys oli, että teknokilta halusi pois päiviltä Olympia III:n tuhon nähneet, sen videoineet. Oliko teknokilta todella kaiken tämän takana? Tässä vaiheessa Turag oli jo lähettänyt kaiken todistusaineiston teknokillan osallisuudesta arkistoijien verkkoon, mutta varmistuakseen tiedon leviämisestä hän lähetti Cooper Universalin kautta useita viestialuksia, joissa oli kuvamateriaalia Olympia III:lta, hyökkäyksestä Ordo Verugenuksen luo, orbitaalisesta pommituksesta jne.

Mitä vielä tulisi tapahtumaan Aldebaranilla? Lisää mellakoita?

Olipa hyviä vastauksia! Osallistuneita ei haitanne, jos stilisoin näistä d% taulukon vaikka lokiin?

jeee

ei haittaa.

Ihan hyvää palautetta, ja varmasti sellaista, mitä tullaan miettimään tulevissa jutuissa. Kuten Sam! kuitenkin sanoo, kova tilaus. Pyrimme jo peruskirjaa tehdessä antamaan ohjeita pelaamiseen ja pelinjohtamiseen:

1) Pelinjohtajaosiossa on temppuja ja tekniikoita, joiden on ainakin tarkoitus auttaa aloittelevia ja vähän kokeneempiakin pelaajia pelin suunnittelussa. Ohjeista toivottavasti löytyy myös jotain ajateltavaa ropepuolen konkareille.

2) Bliaronin sääntö-kappale olisi vain parin sivun mittainen, jos roolipelaamisen ja pelinjohtamisen ohjeet poistettaisiin. Esimerkiksi taistelu-osuus (miten kuvaillaan), perusmekaniikan käytön huomiot, milloin ei käytetä säännöstöä jne.

3) Maailma-osio on kirjassa tarkoitettu fluff-pankiksi, josta voi ammentaa näennäisen loputtomasti tarina-koukkuja ja erilaisia fantasia-asetelmia, ei niinkään orjallisesti noudatettavaksi tai alusta loppuun luettavaksi. Myönnän kyllä, että siinä olisi parantamisen varaa: Se on ainakin kannesta kanteen luettuna raskas ja tylsä, osa story-hookeista ei inspiroi.

Viittaat noilla pelaamisen ja pelinjohtamisen ohjeilla myös seikkailu- ja skenaariosuunnitteluohjeisiin. Pelin suunnittelusta voi kyllä kirjoittaa konkreettisemmin kuin Bliaronissa. Tämä on varmaan sitä kohdeyleisön tarkentamista ja tekstin kirjoittamista sen mukaan. Nyt Bliaron tarjoaa pelinjohtajaosiossa ajatuksia ja malleja esim. pelin rakenteesta, ja auttaa pelinjohtajaa ohjaamaan peliä haluamaansa suuntaan. Vaatii lukijalta ajattelua, eikä ole turhan konkreettista, mutta rautalangasta vääntäminenkään ei välttämättä ole aina se paras ratkaisu.

Vaikkei tätä suoraan ole kirjoitettu, niin lukijoille on palautteen perusteella välittynyt sellainen kuva, että Bliaron painottaa draamallista ja eläytymiseen painottuva pelaamista enemmän kuin luolastoraideja ja exponkeräilyä. Aineistoakin kirjasta pitäisi löytää, ja toivon mukaan kevyt säännöstö ja avoin magiajärjestelmä ovat sellaista peliä tukevia asioita. Kuitenkin se, että kirjasta puuttuu varsinaiset ohjeet draaman rakentamiseen ja pelaamiseen, on kieltämättä puute. Tämän auki kirjoittaminen siten, että kuka tahansa ymmärtää, on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Mietin nyt tulevia Sonatan osio, että voisiko niissä olla saumaa draamapelaamisen avaamiselle. Sonatan osat II ja III tulevat olemaan esimerkkiseikkailuja, joissa on tilaa myös omalle improamiselle ja arvaamattomille juonenkäänteille, joten ohjeet pelaamista ja pelinjohtamista ajatellen eivät mene ollenkaan aiheen ohi.

Iso haaste tässä on, että jos kirjoitamme kovinkin tarkat ohjeet tyyliin "suunnittele hiekkalaatikko näin" tai "suunnittele peliin draamallinen rakenne näin" tai "improa peliin näin", niin silloin me suunnittelemme, pelinjohtajalle jää lähinnä npc:den ja paikkojen nimien keksiminen, joista jälkimmäiset löytää jo peruskirjasta.

Mutta hyviä huomioita, ja haasteita heitettynä.

http://www.northernrealms.net/2012/12/08/jouluale2012/

(tämä viesti on vastaus Sam!:n viestiin, en vielä ehtinyt lukea tätä varten Branderin vastausta) 

No, eipä tuossa viestissäni määrittelyllä loisteta. Ja kai tästä päästään kunnolla keskustelemaan vasta sitten kun puhutaan samasta asiasta.

Forge-peleistä kai puhutaan silloin, kun puhutaan roolipelisuunnittelun suuntauksesta, jossa

a) mekaniikkaa suunniteltaessa fokusoidutaan tarkasti jonkin tietyn idean ympärille sen sijaan, että pyrittäisiin rakentamaan kaiken kattavaa säännöstöä kokonaiselle genrelle

b) usein rajataan vahvasti myös pelin käsittelemät teemat, aiheet, hahmot ja juonet. Tätä perustellaan sillä, että peli toimii parhaiten nimenomaan sille rakennetussa ympäristössä.

c) on yhteys The Forge -peliin (Ron Edwards).

Pelisuunnittelullisestihan pohjaideassa on todella paljon järkeä. On todella järkevää suunnitella mekaniikka niin, että sen avulla peli saavuttaa mahdollisimman hyvin niitä tavoitteita, mihin peli on suunniteltu. Suoraviivainen hack&slash exponkeräily ei välttämättä tarvitse sosiaalisia mekaniikoita ja fiilistely&keskustelupeli ei tarvitse systeemin puolesta tarkkaa taistelumallinnusta.

Mutta eikös tätä ole huomioitu vanhoissa peleissä (esim. D&D, Vampire, Cyberpunk)? Mikä siis on nimenomaan tuota forgelaisuutta? Suurimpana erona mielestäni nousee tuo fokuksen määrä. Siinä missä perinteiset pelit keskittyvät kokonaiseen genreen, niin forgelaiset pelit keskittyvät vielä kapea-alaisempiin teemoihin. Itse en usko forgelaisuuteen, mutten ole sitä vastaankaan. Forgelainen peli on vaan erilainen kuin perinteinen peli.

Jos tämä yllä oleva perinteinen vs forgelainen on nyt alunalkaenkaan oikea vastakkainasettelu.

Terminä forgelaisuus on absurdi, vähän niinku D&D:läisyys tai Vampirelaisuus. Ihan saavutus sinänsä, että tällainen termikin on syntynyt. En vaan tiedä mikä termi olisi yleisesti ymmärrettävä kuvaamaan tuon tyyppistä pelisuunnittelua. Onko se forgelainen pelisuunnittelu vai indie-pelisuunnittelu, vai pitäisikö tällä olla jokin muu termi? Tilannefokusoitunut pelisuunnittelu? Gamistinen pelisuunnittelu? Kuinkahan iso osa termistöstä muuten perustuu markkinointiin? Uusi kuulostaa paremmalta kuin vanha, mutta sitten vastaiskuna oldskool kuulostaa paljon siistimmältä kuin vanha. Noh.. joo.

Mietin tuosta tilannetajun ja draaman tajun auki kirjoittamisesta. Kuinkas sen nyt sitten kirjoittaa auki, jos peli on niin laaja, että pelissä voi tapahtua lähes mitä vaan. Onko tämä sitä "ohjeita pelinjohtajalle" -osiota, vai pitääkö tälle luoda jokin mekaniikka? Täytyykö listata joitain yleiskattavia periaatteita?

Eikö tämä ole osastoa "Kuinka tulet hyväksi pelinjohtajaksi?" tai "Kuinka tulet hyväksi kirjailijaksi?"