Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.

Aiheet - Nuurori

Sivuja: [1] 2 3
1
Uutiset / Intialaisten sarjakuvien kansilehtiä
« : Huhtikuu 07, 2014, 21:09:03 »
Ihme jos OSR-skene ei ole vielä keksinyt ammentaa näistä currynhuuruisista helmistä.

2
Loki / Lokin toinen vuosi
« : Helmikuu 09, 2014, 20:26:39 »
Niin, koskas se lokin toinen vuosi oikein alkaa, vai joko se päättyi?

3
Uutiset / Sotavaunulla voittoon
« : Helmikuu 07, 2014, 14:29:54 »
Nyt tajuan, minkä takia sotavaunu oli entisaikojen superase. Ihmettelin pitkään, että miten se voi olla käytännöllinen jalkaväkeä vastaan, kun hevonen on edessä ja alttiina tappamiselle, mutta niin tietysti siellähän olikin jousiampuja kyydissä. Näyttää kutienkin siltä, että ennen paksujen panssarien yleistymistä jousiampujat olivat sodan ratkaiseva aselaji. Spekuloin tässä, että vasta kun haarniskat alkoivat pysäyttämään nuolet, tarvittiin käsikähmään siirtymistä. Se jatkui sitten siihen asti, kunnes keksittiin riittävän tehokas ja nopeatoiminen ampuma-ase, joka oli musketti.

http://www.youtube.com/watch?v=2zGnxeSbb3g

 

4
Roolipelit / Palkollisten käyttö fantasiaroolipeleissä
« : Elokuu 23, 2013, 22:03:41 »
Palkolliset kuuluvat olennaisena osana klassiseen fantasiaroolipelaamiseen, mutta vastaavanlaisia kätyreitä löytyy jossakin muodossa myös ainakin Ars Magicasta, ja tietysti rajatummassa mielessä myös kaikista niistä peleistä, joissa magiankäyttäjät kutsuvat yliluonnollisia olentoja taistelemaan puolestaan tai tekemään muita hommia.

Muistan, että inhosin punalaatikon palkollisia alusta saakka, ja kielsin niiden käytön heti luolamestariksi päästyäni, eikä meidän porukassa kukaan muukaan luolamestari niitä sallinut. Mielipiteeni ei ole tähän päivään asti muuttunut, vaikka tietysti jonkun mielestä haiskahtaisikin "koskaan en ole maitoa juonut. Enkä juo"-tapaukselta.

Varmaan alun perin vihasin niitä siksi, että ne olivat liian kovia. Silloin toki pelaaja taisi käskyttää palkollisia niinkuin pelottomia robotteja, pitäen esim. aarteet itsellään. Näinhän ei tietenkään ole, vaan palkollisten itsenäisyys ja palkkavaatimus tasapainottaa niiden tuomia etuja. Petturi-palkollisestahan on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Nykyään syyni vihata palkollisia ja ylipäätään kaikkia ylimääräisiä seikkailijoiden kanssa roikkuvia tyyppejä perustuu näiden vaatimukseen pelinjohtajan ja  pelaajien huomiosta ja aivotoimista. Toisin sanoen, mitä enemmän käsitellään pelissä sivuhahmoja, sitä vähemmän käsitellään pelaajahahmoja. Mitä vähemmän pitää miettiä mitä sivuhahmot tekevät, sitä vähemmän mietitään mitään muuta. Tietenkin se on selvä, että palkolliset voivat tuoda peliin mielekästä pelisisältöä, mikä luonnollisesti oikeuttaa heidän olemassaolonsa siinä suhteessa, mutta voidaan silti perustellusti kysyä onko hyvä, että sisällön tai draaman lähteenä tai kohteena on oltava pelaajan palkkaama kätyri vain siksi, että sellainen on mukana? 

Joka tapauksessa se seikka, että palkollisen mukana pitämisestä saa etua pelissä ei, niinkuin mikään muukaan etua mahdollistava sääntö, oikeuta olemassaoloaan vain siksi, että se mahdollistaa edun - vaan sääntöä palkollisista on tarkasteltava kokonaisuutena, ottaen myös huomioon sen muut vaikutukset pelikokemukseen.

Juuri tästä syystä esimerkiksi Lohikäärmeliitto ei tunnusta palkollisia (joskin haltijalla voi olla lemmikki). Taistelijan kätyrilauma kuvataan abstraktina mahdollisuutena vahingoittaa suurta joukkoa vastustajia kerran taistelussa. Varkaan yhteistyökuviot puolestaan on määritelty erikoiskykyinä, jotka ovat seurausta näistä yhteistyökuvioista. Ne voidaan roolipelata, mikä on suotavaakin, mutta ne eivät ole ihmissuhteita vaan todellakin erikoiskykyjä jotka vain fiktion puolella voidaan selittää varkaan kytkentöinä alamaailman tekijöihin.

Haluaisin kuitenkin kuulla mielipiteitä tästä asiasta, sikäli kun kuitenkin on mahdollista että olen palkolliksettomassa pelitavassani jäänyt paitsi jostakin pelityyliin aivan keskeisesti kuuluvasta elämyksestä.

5
Roolipelit / Lohikäärmeliitto - status katakompatessa
« : Kesäkuu 26, 2013, 14:25:02 »
MOi

Jännästi tuo Tommin aloittaman statuskeskustelu toi mieleeni tosiaan aiemmin keväällä virittelemäni tulkinnan perinteisestä katakomppaamisesta. Valitettavasti olen melko laiska, joten en viitsi toisintaa aineistoa kokonaan. Halukkaat voivat käydä lukemassa säännöstön jerusalemin lohikäärmeliiton alueelta. Säännöt ovat osittain puutteelliset, mutta perus DD-kloonina tämän ei pitäisi liikaa haitata. Tietysti kaikki loitsut puuttuvat (niiden tekemisessä olisi ollut suurin työ, ja kampanja päättyi kesken, joten se siitä tällä erää).

Yhtenä olennaisimpana erona kaikkiin muihin klooneihin tässä systeemissä on sisäänrakennettu valtajärjestelmä, jonka tarkoitus on nimenomaan leikkiä statuksella eli hahmojen asemalla ryhmässä. Tämä tietysti vaikuttaa myös pelaajien keskinäiseen asemaan pelissä.

Rooleja on yhteensä seitsemän, ja yhtä roolia voi pelata vain yksi pelaaja. Täysi porukka koostuu siis seitsemästä pelaajasta, joiden ei tosin ole välttämätöntä olla aina kaikkien paikalla kenties Taistelijaa lukuunottamatta. (Taistelija voisi äärimmillään päättää milloin pelataan, kunhan se vain sopii Haltijalle (ja HERRALLE eli pelinjohtajalle))


Taistelija - Se oikea sankari ja valtakunnan tuleva Kuningas. Ryhmän ehdoton johtaja ja se josta ne laulut kertovat. (Ja jälkimmäisestä syystä johtuen mm. sooloilu ei ole edes pelimekaanisesti mahdollista, paitsi keppostelevalle puolituiselle. Ryhmä pysyy koossa ja kaikki ovat mukana jos taistelija niin haluaa. Seikkailun voi nähdä ikäänkuin kertomuksena menneistä tapahtumista, joissa Taistelija seikkailijatovereineen teki urotekoja ja kaikki seurasivat häntä. )

Varas - Kakkosmies, vallananastaja ja valtakunnan tuleva Kummisetä. Taistelijan luotettu kakkosmies, huolehtii kirjanpidosta ja vetää välistä minkä kehtaa. Huomio tulee kiinnittää siihen seikkaan, että varkaan rooli kirjanpitäjänä ja oikeus välistävetoon on säännöissä määritelty. Taistelijan ja varkaan on myös tarkoitus muodostaa kaksikko, jossa kaiken mennessä hyvin, Taistelija johtaa ja varas pysyy kohtuudessa, ollen lopulta Taistelijalle hyödyksi ryhmän osana. Jos taas Taistelija epäonnistuu tehtävässään, varkaasta on taistelijalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Taistelija ei voi silti erottaa ketään ryhmän jäsentä.

Temppeliritari - Näkijä, pyhien kirjoitusten tuntija ja valtakunnan tuleva Ylipappi. Temppeliritari toimii taistelijan auttajana, opastajana ja omanatuntona. Mikäli taistelija toimii oikein, HERRA palkitsee temppeliritarin ja myös taistelijan temppeliritarin välityksellä. Temppeliritarin on tarkoitus toimia vastavoimana varkaalle, muodostaen ikäänkuin kilpailevan puolueen. (vähän niinkuin aku-ankan olkapäillä istuvat pikkupiru ja enkeli)

Magiankäyttäjä - Tietäjä, tiedemies ja tuleva universumin mahtavin olento. Magiankäyttäjä ei ole erityisen kiinnostunut taistelijan tehtävästä, vaan hänellä on oma tavoitteensa - tieto. Taistelijan kumppanina toimiminen on kuitenkin tässä suhteessa hyödyllistä ja myös Taistelija ryhmineen hyötyy suuresti magiankäyttäjän tarjoamasta neuvosta.

Puolituinen - Kauhukakara, häirikkö ja tulevan Kuninkaan paras ystävä. Puolituinen on se ärsyttävä sidekick, joka on mukana tarinassa säilyttämässä pienimpien katsojien mielenkiintoa. Puolituinen on myös ryhmän ainoa jäsen, joka voi sooloilla ilman taistelijan lupaa. Tämä on sallittua koska puolituinen on ryhmän ainoa jäsen, joka on mukana ryhmässä siksi, että hän on taistelijan kaveri. Asian voi ajatella niin, että Taistelija voi erottaa ryhmästä kenen tahansa muun jäsenen, mutta ei puolituista. Jälkikäteen tarkasteltuna taistelija ei tietenkään erottanut ketään.

Kääpiö - Nuriseva ja ahne kaivosmies, tuleva maailman rikkain mies. Kääpiön silmissä kiiluu kulta ja kalleudet. Rajattomalla ahneudella varustettu kääpiö on aina valmis kaivamaan liian syvälle. Huonosta karmastaan johtuen kääpiö on taistelijalle korvaamaton apuri, sillä kaikki ansat ja muut onnettomuude tapaavat sattua kääpiölle, jos tämä osuu paikalle.

Haltija - Jaloin ja paras metsämies, tulevan kuninkaan kunniavieras. Muiden yläpuolella oleva Haltija on suvainnut auttaa Taistelijaa tämän tehtävällä, ja Taistelija on tästä hyvin kiitollinen. Tästä syystä Haltija on ryhmän parhaassa asemassa, mitä tulee saaliinjakoon.

Roolit vaikuttavat myös aggroon. Hirviöillä ja Ansoilla on omat suosikkikohteensa. Vaarajärjestyksestä löytyy tietoa sääntötiivistelmästä. Muilta osin sääntöjen on tarkoitus olla perusklooneista paranneltu versio.

Roolien vaikutusta statukseen voi korostaa vielä tapa, jolla roolit jaetaan pelaajille. Arvonnan tai pelaajavalinnan sijasta voi kokeilla esimerkiksi seuraavaa:

1. Pelaajat heittävät ominaisuussarjansa, kunnes ovat tyytyväisiä tulokseen. Yksinäisen pelaajan heittäessä hahmoa tällä on 14 minuuttia aikaa heittää haluamansa sarja. Viimeisen pelaajan lopetettua heittäminen on muilla minuutti aikaa päättää aloittavatko he heittämisen uudelleen. Lopulta parhaan ominaisuussarjan saanut pelaaja nimitetään Haltijaksi.
2. Vapaaehtoinen nimitetään temppeliritariksi. Useammasta ehdokkaasta arvotaan sopiva pelaaja. Tarvittaessa kuunnellaan kellon tikitystä kunnes joku uhrautuu.
3. HERRA nimittää Taistelijaksi eniten suljetussa lippuäänestyksessä ääniä saaneen pelaajan. Itseään voi äänestää ja Temppeliritarilla on kaksi ääntä. HERRA laskee äänet ja tietää itseään äänestäneet pelaajat.
4. HERRA nimittää varkaaksi toiseksi eniten ääniä saaneen itseään äänestäneen pelaajan.
5. kaikki pelaajat äänestävät huutoäänestyksellä puolituiseksi yhden jäljellä olevista pelaajista. Ensimmäisenä enemmistön saanut nimitetään puolituiseksi.
6. Pyöreimmän ympyrän piirtänyt pelaaja nimitetään magiankäyttäjäksi.
7. viimeinen jäljelle jäänyt pelaaja nimitetään kääpiöksi.

(Haltijaksi voisi sopia myös yksi Taistelijaa äänestäneistä pelaajista. Tämä sopii paremmin, jos ei halua korostaa haltijan erinomaisuutta. Tällöin parhaan ominaisuussarjan saanut pelaaja voisi saada esimerkiksi kaksi ääntä käyttöönsä, ja päästä näin todennäköisemmin taistelijaksi.)

Voidaan mennä myös niin, että pelaajat heittävät ominaisuussarjoja ja päättäessään pitää sarjan, saavat valita vielä jäljellä olevista rooleista mieleisensä. Ominaisuussarjoja saa heittää kunnes toiseksi viimeinen rooli on valittu. Tämän jälkeen viimeisellä vielä heittävällä pelaajalla on ½ tuntia aikaa heittää sarjaa.

Edellisen variaationa ensimmäisen sarjan pitänyt on temppeliritari, seuraavat saavat valita vapaasti taistelijan, puolituisen, varkaan ja magiankäyttäjän väliltä, toiseksiviimeisen ollessa haltija ja viimeisen kääpiö.

Kuitenkin niin, että jos pelaajia on vähemmän kuin seitsemän, jätetään ensimmäisenä pois kääpiö, seuraavaksi haltija ja viimeisenä puolituinen. Neljä pääroolia olisi hyvä saada kaikki täytettyä.

6
Larp / Tampereella livepelinjohtajatapaaminen
« : Joulukuu 13, 2012, 01:47:50 »
Järkätään ens maanantaina 17.12 kello 16:30 Tampereen yliopiston cafe pinnissä toinen livepelinjohtajatapaaminen, jossa kähmitään mahdollisuuksia elvyttää TYRin larppiperinne (aikoinaan oli tosi hyviäkin pelejä, mutta viimeisimmästä on jo yli viis vuotta). Tapahtuma liittyy siis periaatteessa TYRiin, eli tampereen yliopiston roolipelaajiin, mutta se ei ole kyllä mikään este tulla paikalle jos larpin järjestäminen pelinjohtajana tai apupelinjohtajana tampereen seudulla kiinnostaa.

Jos jotakuta sattuu kiinnostamaan, muhii esimerkiksi joku larppi-idea mielessä, niin voi kannattaa saapua paikalle puhumaan siitä. Voi tietysti myös kysyä lisää tai kommentoida tässäkin, jos jotain jäi auki.

Sitten kun saadaan jotain tarkempaa tietoa peleistä aikaiseksi, niitä saatetaan toki mainostaa täällä pelilaudalla sitten vielä erikseenkin, mikäli pelaajia tai muuta järjestelyapua satutaan kaipaamaan.

7
Ironspine / Sähköiset apuvälineet pelaamisessa
« : Marraskuu 24, 2012, 19:11:00 »
Mahtavaa kuvitusta ja muutenkin ovela seikkailu, todella scifiä kamaa.

Mietin kuitenkin, että onko toi powerpointti oikeesti se työkalu, jota kannattaa tälläisessä teknopelaamisessa käyttää?

-Virtuaalipöydällä (kuten maptool), kuvamateriaali olisi pelin aikana helpommin muokattavissa (niin että esimerkiksi yhdeltä 'sivulta' voisi paljastaa kuvia yksi kerrallaan). Lisäksi VT on jaettavissa etäpelaajille.

-wiki puolestaan tarjoaisi mahdollisuuden jäsentää materiaalia, mikä lisäisi sen uudelleenkäytettävyyttä ja jaettavuutta huomattavasti. Wikin selaaminen pelin aikana on tietty vähän koempeloeae ja wiki tarvitsee serverikodin.

Noiden yhdistelmä on tuottaa maailmamateriaali wikiin ja napsia sieltä kuvat maptooliin tarpeen mukaan.

En keksi muuta etua powerpointin puolesta, kuin on että se tunnetaan valmiiksi (jos ei tunneta, tätäkään etua ei ole).

8
Roolipelit / Operaatio Forssa 1980
« : Lokakuu 07, 2012, 21:14:48 »
Olen ennenkin yrittänyt etsiä googlen kuvahaulla hyviä kuvia taviksista käytettäväksi roolipeleissä, joko tavishahmoina tai sitten eipelaajahahmoina, mutta persoonallisten naamojen löytäminen, varsinkin tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvien, on aika työlästä. (Kannattaa etsiä etunimillä, kuten Pat tai Pasi, jotka eivät ole supertähtiennimiä, kuten sean tai angelina)

Siksi ihastuin tähän ilmeisesti perussuomalaisia pilkkaavaksi tarkoitettuun kuvakollaasiin näiden kuntavaaliehdokkaista. Täydellinen potrettikirjasto nykypäivän määrittelemättömään pikkukaupunkiin sijoittuvalle mysteeripelille Twin peaks metsoloiden henkeen. (Sopisi erityisen hyvin Operaatio Forssaan perustuvalle pelille)

Käytännössä jokainen naama on persoonallinen, mutta vielä löytyy jokaiseen lähtöön niin että saadaan naama kaupunginjohtajasta huoltsikan pitäjään.

9
Roolipelit / Tracon 7 kokemuksia
« : Syyskuu 09, 2012, 20:43:20 »
Tracon 7 on ohitse.

Koitko siellä jotain? Haluaisitko kertoa siitä?

(Olitko kuuntelemassa esitystä pelisysteemien vaikutuksesta pelimaailmoihin? Jäikö siitä käteen jotain vai etkä vain kehdannut lähteä kesken pois?  ::) )


10
Pathfinder Society / Miksi PFS
« : Heinäkuu 30, 2012, 21:06:07 »
Väittelin Ropeconissa Branderin Tommin kanssa poluttamisen syistä. Tätä asiaahan voisi kuitenkin selvittää myös kyselytutkimuksella täällä pelilaudalla, josta aika monta poluttajaa löytyy. Ennenkuin mitään galluppia pistetään pystyyn olisi kuitenkin hyvä selvittää, mitä tutkimuksessa kysytään.

Keksimäni mahdolliset syyt PFS organized playlle (vs. muut roolipelaamisen muodot) ovat (sekalaisessa järjestyksessä):
-pelaaminen uusien ihmisten kanssa osana laajempaa yhteisöä.
-mahdollisuus pelata ilman omaa peliporukkaa
-tarinan fiilistely ja se perinteinen roolipelaaminen
-hahmobuildin optimointi
-(taistelu)haasteiden päihittäminen
-?

Mitä muita syitä on? Pitäisikö tutkimuksessa kysyä vain tärkeintä syytä, vai esimerkiksi kolmea tärkeintä syytä järjestyksessä?

11
Uutiset / Majatalo on vallattu?
« : Kesäkuu 07, 2012, 23:02:16 »
majatalo on ilmeisesti hukannut domaininsa jollekin mökkihakupalvelulle?

pöh

12
Luolaholvaus / Naturist's Dungeoneering Club
« : Toukokuu 28, 2012, 16:34:57 »
TAITOTASOISTA
-----------------------
n20 systeemissä skilliboonus ratkaisee. Kouluttamaton taitotaso vaihtelee 1-6, mediaanin ollessa tyypillisimmällä pelaajahahmolla 2. Jo kolmella kehityspisteellä taidon saa hahmon maksimitasolle, josta se ei enää voi nousta ilman roolien tuomia talentteja. Tämä maksimi on tyypillisellä pelaajahahmolla välillä 10-15, riippuen ominaisuusprofiilista. Täten matalankin tason taistelijahahmolla voidaan olettaa taistelukyvyn olevan 15, mutta älykkyyspohjaisen suunnittelutaidon jääneen sille yks-kakkosen tasolleen.

Taitoja käytetään paitsi kiinteää kohdelukua vastaan, (Discouragement Caliber), paljon myös vastakkaisina heittoina (fighting vs. fighting tai defense. perception vs. stealth. influence vs. perception. Authority vs. authority.) Vastakkaisissa heitoissa kymmenen pisteen erotus boonuksissa on jo aika pitkälti autowin, vaikka yllätyksiä voikin tapahtua. 

Näistä syistä tyypillisen n20 kasvottoman vihollisen tai NPC:n skilli on luokkaa +5 kaikissa taidoissa, ellei erityisesti haluta määritellä taitoja, joissa se on todella huono. (pelaajahahmonkin oletetaan olevan todella huono taidoissa, joissa boonus on alle 5).

D&D:ssä kasvotonta vihollista vastaa hirviö, joka on voimatasoltaan hahmon alapuolella. 1. tason taistelijalle tälläisiä noboja ovat koboldit, jättiläisrotat ja muut alle 1 HD:n roadkillit. Myös 1 HD perusörkki on edelleen nobo, jos sen AC, osumaboonus, hp ja featit häviävät hahmon vastaaville, eikä siitä ole todellista vaaraa. Nobot ovat hidasteita, eivät esteitä.

Eliitti-EPH:lla lisäksi taito, jossa sen voi olettaa olevan hyvä, on luokkaa +10. Tämä tarkoittaa, että eliitti on erikoisosaamisalueellaan yhtä hyvä kuin hyvä hahmo ja vain kohtuullisesti huonompi kuin erinomainen hahmo.

D&D:ssä eliittiä vastaa hahmon tasoinen EPH, tai muuten bodattu örkki. Sellainen, jonka voittaminen mano u mano on todennäköistä, muttei missään tapauksessa varmaa.

Bosseilla,joiden on tarkoituskin olla kovempia kuin yksittäisten pelaajahahmojen taidot voivat nousta +15:een, joskus äärimmillään jopa +20:een, jos kyse on jostain todella eeppisestä.

D&D:ssä 1. tason taistelijalle bossia edustaa 4HD gelatiinikuutio, Rontti Karach'koineen, jne.

TÄRKEÄ LINJANVETO AIHEESEEN LIITTYEN
Koska n20 on periaatteessa levelitön systeemi, olisi n20-hengessä vastustajien boonukset sidoksissa myös siihen, minkä "tasoisena" hahmo itse nähdään, suhteessa siis muuhun pelaajaryhmään. Perinteinen D&D on kuitenkin levelisysteemi, jossa tasonnousu tarkoittaa +1 kaikille kaikkeen. Jos mennään tällä myös n20-hahmon osalta, eli että hirviön fighting-boonus on aproksimaatio sen HD:stä, pitää huomioida, että ekan tason hahmo +15 fightingillä on aivan järjetön tappokone, mutta osoittaa hyytymisen merkkejä tasojen noustessa. Tarkotan siis, että jos ekassa seikkailussa örkin fighting boonus ois esim. sen attack bonus, eli noin +5, niin täähän kasvaa about puolellatoista pisteellä per leveli, ylittäen hahmon maksimaalisen taitoboonuksen 7. tasolla.

HAHMONKEHITYS
Standardi 15 devipointtia antaa mahdollisuuden ottaa käytännössä yhtä roolia (~5 pistettä), ja nostaa 3-5 taitoa niin, että 9-10 taitoa jää perustasolleen. Monet noista taidoista on toki enemmän tai vähemmän turhia katakompatessa.

Myöhempi hahmonkehitys onkin kinkkisempi juttu, ja liittyy olennaisesti aikaisempaan linjanvetoon. Mikäli n20-hahmo joutuu kehittymään jatkuvasti pysyäkseen kehittyvien vastusten tahdissa (hirviön attack boonus konvertoidaan fighting-boonukseksi), devipointteja tarvitaan nopeammin lisää, mutta alussa niiden määrä voi olla rajoitetumpi.

Jos taas n20-hahmo pelaa levelittömässä tasku-ulottuvuudessaan, ei devipointteja tarvita niin paljoa. Ehkä se standardi 1 per seikkailu, eli samaa tahtia kuin D&D-hahmot saa tasoja.

VAURIOISTA
-------------
n20:ssa hahmo ottaa haavan, jos health-taitoheiton (d20 + health) tulos jää alle vaurion. Haavoittunut osumapaikka on käyttökelvoton taistelun loppuun asti. Jos tulos alittaa vaurion viidellä (kaula tai pää), tai kymmenellä (muut), paikka on vammautunut siihen asti kunnes se paranee tai parannetaan. Jos tulos jää kymmenellä vajaaksi (pääkaula), kahdellakymmenellä (rinta, vatsa, hartiat, reidet) tai kolmellakymmenelä (kädet, jalat), hahmo kuolee ja raaja vammautuu pysyvästi (ellei sitten jotenkin maagisesti kasvateta takaisin).

Kun tyypillisen n20-hahmon mediaanihealthboonus on +10, keskimääräinen health-checkin tulos 20, niin nähdään, ettei alle 20 pisteen vauriot yleensä tee mitään. (huomattava seikka on, että fumble '1' on tulos 0 boonuksista huolimatta).

D&D:ssä vauriomäärät kasvaa koko ajan, ja pienelläkin vauriolla on merkitystä. n20.ssa pienellä vauriolla ei ole juuri mitään vaikutusta (damagen pitää ylittää health-boonus noin kymmenellä, ennenkuin mitkään seuraamukset muuttuvat todennäköisiksi), mutta 50 pistettä vauriota on lähes varma autokill. (no on se sitä kyllä D&D:ssäkin :D) Lisäksi n20.ssa vauriomäärät on alusta asti suuria, eivätkä kasva mitenkään eksponentiaalisesti taitotasojen noustessa, vaikka kasvavatkin. Normaalin miekan d8 + strena ei siis tee n20-hahmoon mitään. Vaurion multiploiminen alkaa jo näkyä. n20:ssa osumatuloksen jokainen 10:n pisteen ylitys tuottaa yhden vaurionopan (aseen tyypin mukaan), + aseen boonusvaurionopat + aseen boonusvaurio. Täten 20 pisteen osuma miekalla tarkoittaisi 2d8 + d8 (pitkänmiekan boonusvaurionoppa + 5 (pitkänmiekan boonusvaurio) = 3d8 + 5.

LOPULLISIA AJATUKSIA
==================
Mulle on kuitenkin epäselvää, onko tarkoituksena eri systeemeiden hahmojen seikkailla D&D-versumissa, vai eri systeemeiden hahmojen seikkailla omissa versumeissaan rinnakkain. Jos edellinen, voidaan tää peli siis nähdä kysymyksenä: miten n20 hahmo pärjää D&D:n haasteille? ja D&D:n haaste vaurioiden tapauksessa olisi esimerkiksi yksinkertaisesti vauriomäärien kertominen kahdella tai kolmella ja kriittinen osuma sitten kaksinkertaistaa vaurion vielä lisää. Tällöin vastuksiakaan ei konvertoida n20-vastuksiksi, vaan n20-yhteensopiviksi D&D-vastuksiksi, jolloin BAB+str+sekalaiset = fighting boonus (ks. aiempi linjanveto).

Jos, niin hahmon aloitusdevipointtien vähentäminen 15:stä ei oo kuitenkaan mikään ratkaisu siksi, että jo 3 pistettä riittää fightingin maksaamiseen tasolle, joka vastaa 15. tason taistelijaa.

Uskon, että paras ratkaisu on lähteä siitä, että kaikki hahmot pelaavat ikäänkuin pelattaisiin heidän systeemillään. (n20-hahmo voisi lyödä kerralla pään irti lohikäärmeeltä, tai toisinpäin)

Toi toinen lähestymistapa, eli ylijärjstelmän käyttö taustalla, olis myös jännä, mutta saattais aiheuttaa liikaa ongelmia paitsi tasapainotuksen, myös yhteensovittamisen suhteen, eikä ole välttämättä kuitenkaan yhtä kiinnostava. (n20-hahmon osuma vähentäisi ainoastaan lohikäärmeen osumapisteitä, niinkuin kaikkien muidenkin osumat systeemistä riippumatta).

13
Pathfinder Society / Hahmokuolemasta vääntämistä
« : Tammikuu 29, 2012, 22:11:26 »
Hahmotehtaassa pitää kiirettä, kun harpyijat vie puolituisia reittilennolle (vaikkeivät nämä haluaisi)  ja sitten pudottaa alas (vaikkeivät nämä haluaisi).

Kysymys on; miten puolituinen voi välttää tälläisen instakillin muuten kuin a) säkällä b) osaamalla feather fallin.

Mode-edit: siirsin tämän omaksi ketjukseen.

14
Sam! ampuu blogissaan vesilintua kovilla:D

Vastaan tänne, vaikka siis näistä asioista on täällä paljon jauhettukin. Tarkoitus ei ole aiheuttaa kellekään empäs-tautikohtausta, mutta jos jotain lisäkeskustelua syntyy, niin blogikommenttiraidalla niitä on vaa nii rasittavan hankala seurata.
...

Tärkeetä kulttuuritutkimusta ja mielenkiintosta dataa. Täytyy kuitenkin myöntää, että oon varmaan lähempänä puolisukeltajaa, jos kohta myös erillinen entiteettini. Tässä jotain akanoita pohdittavaksi:

Lainaus
"Harrastuksen aloitusvuodesta lienee paikallaan huomioida aloittajamäärät vuosikymmenittäin. Vuosina 1986-1990 roolipelaamisen aloitti 17 vastaajaa, vuosina 1991-2000 13 vastaajaa ja vuosina 2001-2007 15 vastaajaa. Tämän aineiston valossa näyttää siis siltä, että aloittelijoiden määrä olisi 2000-luvulla ollut suurempi kuin 1990-luvulla (eikä aineisto edes yllä kuin vuoteen 2007 asti). "

Jos lähdetään siitä, että aika vie jotkut mukanaan, ja jos sanotaan että vuosikymmenessä puolet lopettaa pelaamisen, niin 90-lukulaisten määrä pitäisi tuplata ja 80-lukulaisten nelinkertaistaa.

Lainaus
"Vaikka ykköspaikka kuuluukin Punalaatikolle, on syytä huomata, että sen suosio myös aika tavalla rajoittuu 1980-luvun viimeisin vuosiin. Näin Punalaatikon voittoa onkin syytä selittää ennen muuta tarjonnan nojalla: 1980-luvun lopulla sillä ei juuri ollut suomenkielisiä kilpailijoita. "

Punalaatikkoa, toisin kuin Runequestia, myytiin kirjakaupoissa ja marketeissa, mutta niin myytiin myös Adventures of the North Kalevala Heroessia, vaikka se toki tulikin jakoon myöhemmin.

...

Sopen kanssa olen samoilla linjoilla ennenkaikkea siinä, että aloittelijat tarvitsisivat markinoilta saatavissa olevia pelejä paremman pelin. Omasta mielestäni nykyiset ovat aina ainakin jonkun toteutuksensa osa-alueen puolesta joko paskaa tai parfymoitua paskaa :D

Esimerkiksi kelpaa mikä tahansa peli, jonka säännöistä kaikki skippaa osan (melkein kaikki taakkasäännöt), tai jossa skippaaminen on tehty pelaajan puolesta jättämällä säännöt enemmän tai vähemmän pois, jolloin pelaajalle myydään pensseli vapautena maalata Mona Lisa.

Ritarithan taas edustaa tuota parfymoitua osastoa ainakin pelaajanäkökulmasta, enkä sitä kokeilleena sano sitä huonoksi roolipeliksi, eikä siinä systeemissä ollut mitään, mikä olisi pilannut sen pelin, mutta ei se myöskään ihan hirveästi antanut eväitä. Kirjaa en tosin ole lukenut, enkä itsekään ole varma, mitä niiden eväiden pitäisi oikeastaan olla, että ne mulle kelpais.

Skenen kuolemasta taas mulla on sellainen teoria, että suurin osa siitä perustuu roolipelaajien kokemukseen heidän henkilökohtaisen skenensä kuolemasta, mikä on täysin todellinen ilmiö. Yleinen skenen kuolema on kuitenkin myös todellisuutta, siinä muodossa kuin mikä se oli 90-luvun alkupuolella, koska mikä tahansa skene kuolee ajan myötä, ja syntyy uudelleen enemmän tai vähemmän nahkansa luoneena. Vaihtuneen nahan määrästä sitten riippuu, onko meillä vanhan liiton miehillä mitään käyttöä tälle KAWAII-sukupolvelle (ja heillä meille): Totuus on kuitenkin se, etteivät he tarvitse meitä, vaan me heitä. Eivät kissankorvatytöt haaveile saavansa  vanhoja ropepartoja mukaan pusupiiriin, melkein päinvastoin, heh heh.

Vielä sellainen aika usein esitetty väite, että kun punalaatikko kilpaili 16 värin ja kolmen pikselin kanssa, oli se itse asiassa aikansa state of the art teknologia, mitä tulee interaktiiviseen taiteeseen, ja pelinä riitti olla parempi kuin käärmeet ja tikapuut. Nyt on Game of Thronesit telkkarissa, Skyrimit koneessa ja Galactica the Boardgamet pöydällä. Jos mikään noista ei ookaan roolipeli, niin kaikki onkin hauskempaa, viihdyttävämpää ja kaikin puolin kehittävämpää ajanvietettä kuin huono roolipeli, poislukien epäonnistumisista oppimisen kehittävä  vaikutus :P

Sitten on tuo kuvitus. Elmoren ja Easleyn kuvitus punalaatikossa aikanan ennen internettiä oli parasta mitä oli jokseenkin missään saatavilla. Nykyajan useimpien pelien kuvitus ei pärjäisi edes Deviantartin "amatöörien" keskuudessa. Tästä ehkä pahimpina esimerkkeinä 3. ja 4. laitoksen D&D:n aivan luokattoman huono matikankirjamarginaalikuvitus. Paizon munat on tässäkin suhteessa korissaan paremmin maalattuina, ja niin paljon kun Tuliprinsessan itkuvirttä voikin kritisoidan siitä, miten James Edward IV tuntuu keskittyvän enemmän kosmetiikkaan kuin sisältöön, niin ne on sentään tuotteita, joista maksettuaan ei tuntis itteensä huijatuks edes tullessaan huijatuksi.

Lopuksi ehdotan, että joku tilastitiedosta kiinnostunut järjestäisi ensi vuoden Ropeconissa ihan tosissaan pätevän tutkimuksen ihmisten roolipelitaustoista. Parempaa tilaisuutta tuskin löytyy ainakaan millekään kyselytutkimukselle, ja jos tutkimuksen uusii muutaman vuoden välein, saataneen jotain dataa aika-akselillakin, joskin Ropeconin järjestäjillä on varmaan jotain tietoa jo siitä, kuinka moni tulee viimeiseen coniinsa vuosittain. (eli mikä on ropeaktiivien passivoitumisprosentti).

edit (Moderaattori): Jaettu omaan aiheeseen peruspelien tekoketjusta.

15
Roolipelit / Wizardsin VT
« : Joulukuu 29, 2011, 21:35:16 »
Doomed Dicessä oli maininta Wizardsin aika pitkään odotellun virtuaalipöydän betaversiosta. Katsoin youtubesta esittelyvideon, minkä perusteella ei vaikuttaisi mitenkään vallankumoukselliselta, eikä välttämättä edes nimenomaan D&D-peleihin fantasy groundsia paremmin sopivalta, mutta betahan tuo on ja pelkän videon katsomalla jää käsitys puutteelliseksi. Näin maptoolilla omaa peliä pelaavana (ja vetävänä) kiinnostaisi kuitenkin tietää, mikäli joku käsitys jollain on siitä, onko wizardsin VT:llä jotain vahvuuksiakin. Luulisi, että webbipohjaisuudella on etuja, ja ehkä joku sisäänrakennettu tapa jakaa sisältöä muiden käyttäjien kanssa? (Joku muukin kuin foorumi jossa random ketjuissa on random linkkejä random contenttiin random saiteilla...)

Ainoa varma etu kuitenkin toistaiseksi on sisäänrakennetun voicechatin ominaisuus muuttaa ääntä (demoniääni ftw!).  8)


Sivuja: [1] 2 3