[VO7] Päivä 2

[Tynnyri]

Juuso koputtaa ikkunaan varotuksen, huikkaa sisälle "Jotain isoa tulossa." ja siirtyy pusikkoon odottamaan piilossa, että mitä sieltä oikein nyt sitten on tulossa.

[Sope]

Odotat pusikossa piilossa. Jymähdykset jatkuvat, mutta hieman vaimenevat aluksi, kunnes sieltä rautatiesillan alta tulee pakettiauton kokoiselta koppakuoriaiselta näyttävä otus. Sillan jälkeen se suoristautuu täyteen mittaansa ja näet, että sen kroppa on ehkä viiden metrin korkeudessa kolmen jalan varassa. Kitiinikuoreen on kylkeen pultattu iso laatikko, josta johtaa panosvyö otuksen vatsan alle. Vatsan alla on lonkeroita, joiden otteessa on iso konetykki, jonka kapiaisena arvelet olevan sama kuin vanhoissa jenkkien rynnäkkökoneissa. Tiedät melko varmasti millaista tuhoa se ase tekee. Suoristauduttuaan se otus lähtee lönköttelemään hyvää vauhtia tietä pohjoiseen päin (eli sun vasemmalta oikealle).

[Upi]

Varoituksen kuullessaan Markus vetäytyy mökin takahuoneen nurkkaan kuuntemaan korva vasten ulkoseinää.

[Laxi]

Artturi piiloutuu myös kuullessaan varoituksen, yrittää kuunnella kovasti että mistä on kyse. Samalla yrittää kuitenkin uteliaana selvittää että mistäköhän mahtaa olla kyse, varovasti ikkunasta kurkistaen.

[Sope]

Artturi näkee tuon saman edellä kuvatun otuksen kulkevan mökin ohi tietä pitkin.

Äänet lopulta vaimenee, kun se häipyy kuuloetäisyydeltä. Mitäs teette?

[Tynnyri]

[Onko Juuso koskaan törmännyt tai kuullut tällaisesta otuksesta?]

[Sope]

Ei. Yhdyskunnissa olette nähneet vain ihmisiä (tai symbiontteja, eli ihmisiä, joilla onmuukalaissoluja, eroa on mahdoron nähdä ulkoapäin). Olette tosin kuulleet huhuja avaruusolioista.

[Sope]

Teettekö muuta siellä mökillä ja minne jatkatte?

[Upi]

Markus ehdottaa matkan jatkamista siihen suuntaan, missä Ville viimeksi nähtiin ja kyselee kävellessä muilta otuksesta, jota ei omin silmin nähnyt. Otuksen jäljet on kuitenkin nähtävä ennen lähtöä.

Erityisesti tällaisen varoituksen jälkeen täytyy kulkea näkösuojassa...

[Laxi]

Artturi on myös matkan jatkamisen kannalla, kun kerran mökissä ei vaikuttaisi olevan mitään mielenkiintoista.

"En oikein nähnyt sitä kunnolla, mutta se näytti jonkinlaiselta hyönteiseltä johon oli pultattu aseita kiinni. Ei mitenkään lupaava näky."

[Sope]

Lähdettekö mökin viereistä hiekkatietä ylös sinne joenpenkalle vai menettekö rautatiesillan alta, mistä kautta se otuskin tuli. Siinä hiekkatiellä ja joenpenkalla on jotai yksittäisiä pensaita, mutta ei suurempaa suojaa. Sillan alla ei ole mitään suojaa, mutta sinne ei näe ainakaan kovin kaukaa.

[Upi]

Markus kuuntelee kuvauksen otuksesta ja vakavoituu entisestään.

"No ei tosiaankaan kuulosta. Onkohan se tullut pitkänkin matkan, vai onko niitä lisää tässä lähistöllä...?"

Markus tarkastelee ympäristöä hetken aikaa, ja jatkaa:

"No, meidän kannattaa varmaan pysyä liikkeellä... Ehdotan että seurataan tätä hiekkatietä."

[Upi]

Markus lähtee kulkemaan hiekkatietä seuraten ja tähyillen eteenpäin muiden otusten varalta, jos muilla ei ole vastaväitteitä.

[Sope]

Nousette hiekkatietä siihen joentörmälle. Päivänvalossa näette nyt kaiken selkeämmin. Muutaman metrin päässä oikealla kulkee junarata. Kiskojen päällä makaa kuollut sotilas, jonka vaatteet ovat kärventyneet. Edessä näkyy ne kiskot, jotka ovat vääntyneet räjähdyksen voimasta. Voimalarakennuksen edessä tiellä on tuhoutunut ja palanut maastokuorma-auto, jonka päällä on puolikas taisteluhelikopteri. Kopterin toinen puolikas on kymmenien metrien päässä. Kuorma-auton läheisyydessä on lisää palaneita ruumiita. Kaikkialla on ympäriinsä sinkoillutta metalliromua. Ketään ei näy.

Tuossa alemmassa kuvassa on näkymä siitä hiekkatien päästä:

http://mekanismi.sange.fi/pmwiki/pmwiki.php/Y/Vastarintaosasto7

[Tynnyri]

Juuso katsoo hetken ympärilleen, pyytää muita odottamaan hetken ja vahtimaan hänen selkäänsä ja lähtee sitten kohti radalla olevaa sotilasta, edeten mahdollisimman matalana. Juuso tarkistaa nopeasti sotilaan mahdolliset varusteet ja merkinnät. Jos mitään ei löydy, Juuso siirtyy kohti helikopteria, yhä matalana edeten.