Useammallakin foorumilla on ollut joskus keskustelua siitä kuinka tämä harrastus kuolee, kun lapsilla ja nuorilla on nykyään vaihtoehtona konsolit ja internet. Moni on ajatellut, että nykynuoret eivät enää jaksaisi keskittyä roolipelaamiseen. Olin tänään vetämässä peliä democonissa ala-asteikäisille junnuille ja huomasi kyllä, että näissä puheissa ei ole mitään perää tai huoli on ainakin liioiteltua. Conissa oli väkeä vaikka millä mitalla ja porukka innostui testaamaan ja pelaamaan roolipelejä samalla innolla kuin itsekin parikymmentä vuotta sitten (vaikka silloin ei ollu mistään tällaisista coneista tietoakaan, kouluunkin hiihdettiin kesälläkin). Viereisessä pöydässä peliä ennestään pelaamattomat jauhoivat Dragon Agea tuntikausia.
Tuolla pelejä vetäessä ja pelin jälkeen yhden pojan isän kanssa jutellessa huomasi, että roolipeleissä vetoaa etenkin se, että niissä voi hahmollaan tehdä tai ainakin yrittää suunnilleen mitä haluaa. WotC onkin valinnut selkeästi ihan väärän tien. Jos lähdemme kilpailemaan tietokonepelien kanssa niiden vahvuuksilla, häviämme aina. Pelejä mainostaessa tulisikin korostaa sitä mikä on pelien vahvuus: sosiaalinen ilmapiiri ja valinnanvapaus sekä vapautukset rajoituksista.
Jos tuosta tämän päivän pelistä pitää vielä jotain intoilla, niin tosi mahtavaa oli se, että pelaaminen ei todellakaan ollut pelkkää suorittamista ja taistelua vaan hiisien kanssa keskusteltiin jne.
