Kirjoittaja Aihe: Peliketju (K-16)  (Luettu 15587 kertaa)

Poissa Laxi

  • RST
  • Viestejä: 213
  • Liked: 0
  • Pelisuunnittelija - Northern Realms
    • Profiili
    • Northern Realmsin kotisivut
Vs: Peliketju (K-16)
« Vastaus #45 : Helmikuu 09, 2013, 22:37:46 »
Katsellessani roihuavaa kartanoa, mielessäni pyöri hyvin sekalaisia ajatuksia. Tunsin oloni hiukan haikeaksi seuratessani tuhkaksi palavaa rakennusta johon muutin kaksi vuotta sitten, mutta samalla koin kuin jokin raskas olisi vierähtänyt harteiltani. Kaikki se piina ja hermoja raastava työ jota herra Carnoy oli kutsunut "tieteeksi". Olin kiitollinen että se oli vihdoin ohi, vaikka tämän hirviön aikaansaama paniikki kylässä ei unohtuisi vielä pitkään aikaan. Puhumattakaan omista synneistäni. En tiennyt voisinko katsoa Matildaa enää koskaan silmiin tuntematta syyllisyyttä sekä siitä että mitä hänelle oli tapahtunut, että mitä kylälle tapahtuisi mikäli emme saisi alkuunpanemaani epidemiaa kuriin.

Laittaessani käteni takkini taskuun, löysin pienen hammasrattaan joka kuului erääseen kapistukseen jota olin väsäillyt jo pitkään. Kaikki sekin työ oli mennyt hukkaan, mutta se ei enää tuntunut haittaavan minua lainkaan. Minulla oli nyt paljon muutakin ajateltavaa ja tehtävää. Päättäväisesti heitin kapistuksen liekkeihin, samalla haudaten menneen minäni herra Carnoyn mukana tuhkaan.

- - - - -

Savun saattelemana joukko kyläläisiä tuli vastaan kun olimme leipurintyttären kanssa matkalla kohti kylää. Aluksi luulin että he olisivat valmiita sammuttamaan tulipalon, mutta huomatessani että heillä ei ollut mitään varusteita mukanaan, en voinut olla hymyilemättä.

"Herra Carnoyn kartano on kohta pelkkää tuhkaa, samoin kuin herra Carnoy itse. Se katala mies oli valehdellut meille kaikille tarkoitusperistään. Hän myrkytti kylän kaivon ja yritti tehdä meistä kaikista hänen koekaniinejaan. Minun täytyy auttaa Haroldia valmistamaan vastalääkettä heti välittömästi."

Huomasin ääneni saaneen uutta pontta ja itsevarmuutta. Ehkäpä Carnoyn varjo oli vihdoin lakannut painostamasta minua.

Kyläläiset vaikuttivat hyvin epäileväisiltä, mutta saattoivat meidät takaisin kylään. En edes vilkaissut taakseni.