Kirjoittaja Aihe: Kertsidunskun kronikat - Strategisointiketju, kertsillä pe 9.12. taas klo 15  (Luettu 5823 kertaa)

Poissa GoblinRat

  • Viestejä: 25
  • Liked: 0
    • Profiili
Vs: Kertsidunskun kronikat - Strategisointiketju, seuraava pelikerta 8.3.
« Vastaus #30 : Maaliskuu 02, 2016, 04:12:40 »
Nyt pelisession jälkeen hiisiheimojen tilanteelle kohautettiin vähän olkia, ja asia jätettiin herran ja parin puolisatunnaisen diplomaatin huomaan ja noppailtavaksi. Saattaa siis olla että menee johonkin tai sitten ei (ties vaikka julmat jumalat satunnaiskohtaus-murhaisivat koko porukan matkalle), mutta loppujen lopuksi tuon katsottiin kaiketi olevan toissijaisempi kuin merirosvot ja tiedustelu. Seuraavana vuorossa onkin kaiketi tiedustelu, eli olisi varmaan hyvä miettiä ennakkoon jonkinlaisia suunnitelmia sen varalle.

Finnsmouth ja temppeli pitäisi saada katsottua lähempää ja tarkemmin, mikä tarkoittaa pakollakin että jonkun tai joidenkin on päästävä paikan päälle. Nähdäkseni tähän on kaksi pääasiallista keinoa: joko animeninjaaminen (hiiviskellään hiljaa kuin varjot pimeässä ja vielä vähintään puolet näkymättömämpinä) tai sitten se historiallisempi ninjaaminen (soluttaudutaan paikalle satunnaisina juntteina ja näytetään siltä kuin meidän kuuluisi olla paikalla). Kummassakin on riskinsä, mutta kallistuisin mieluummin ainakin itse ihan vain soluttautumisen puolelle. Sitä on vaikeampi mokata ihan yhtä nopeasti ja täydellisesti, ja asioita pystyy tarkkailemaan lähempää. Vihollisen riveissä kuitenkin on paljon palkkamiekkoja sun muuta sekalaista joukkoa, ja perusmääräinen seikkailijaseurue on juuri sopivan epämääräistä settiä, ettei se tässä yhteydessä näytä yhtään epämääräiseltä.

Pieni päänvaiva on tietysti se, että Hiidensalmesta marssi juuri muutamankymmentä turhautunutta ja ahdistunutta pakolaista Finnsmouthin suuntaan, tarkoituksenaan löytää edes vähän vähemmän rikki revitty elämä. Jos noita ei mikään tapa tien päälle vaan pääsevät esimerkiksi Finnsmouthiin majoittumaan (toisaalta työvoima varmasti kelpaa, toisaalta saattavat ottaa hengen pois vihollisen potentiaalisina vakoojina tai jotain?), on jopa jonkinlainen riski että osa seikkailijaseurueesta on tunnistettavissa. Kaikki vähänkään isompileveliset tai enemmän näkyvillä olleet puoliuniikit ovat sellaisia, jotka paskalla tuurilla saatetaan jopa tunnistaa jos Finnsmouthista nyt löytyy pidempään meidän leirissämme oleskellutta porukkaa. Tai jos Hiidensalmessa on ihan vain pyörinyt vakoojia (tämä satunnaisten paskaa tamppaavien palkkamiekkojen joukkoon soluttautuminen taitaa ikävä kyllä toimia kumpaankin suuntaan...). En usko, että riski on mitenkään valtava, mutta toisaalta sitä on turha ottaa jos voidaan välttää.

Eli siis, varmaan tarvittaisiin suht obskuuri soluttautuja tai pari. Käytännössä sovellettavaa kaukoputkea ei ole taidettu ikävä kyllä vielä keksiä, siitäkin olisi melkoisesti hyötyä tässä touhussa...
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 02, 2016, 04:15:49 kirjoittanut GoblinRat »

Poissa Murska

  • Viestejä: 11
  • Liked: 0
    • Profiili
Vs: Kertsidunskun kronikat - Strategisointiketju, seuraava pelikerta 8.3.
« Vastaus #31 : Maaliskuu 04, 2016, 17:52:26 »
Joopa, animeninjaaminen on todennäköisesti melko turhaa - oikean tiedon saaminen on käytännössä mahdotonta kenenkään huomaamatta (ja jos tapahtuukin niin sitä hoitaa sitten yksi pelaajahahmo ja muut istuu jossain metsässä odottamassa). Soluttautuminen vaikuttaa järkevimmältä vaihtoehdolta.

Elikkä Lodewijk ja Giovanni eivät ainakaan levypanssareiden kanssa tee yhtikäs mitään, nuo kun kyllä tunnistetaan (ja Lodewijk varmaan muutenkin). Muut hahmot meillä kaiketi ovat kohtuullisen huomaamattomia, Hiidensalmella pyörivät vakoojat ovat saattaneet Küslikin panna merkille. On melko varmaa että vihollisella kyllä vakoojia on.

Piraattien kanssa olisi hyvä päästä puheisiin Finnsmouthissa, mahdollisesti järjestää jokin neuvottelu niiden lahjomisen suhteen. Tietenkin omien aikeiden paljastaminen on aina vaarallista. Temppelin lähistö toisaalta saattaa olla huomattavasti vaarallisempaa seutua, siellä ei olla ikinä käyty mutta siellä sijaitsee vihollisen pääjoukot, kaikenlaista esoteeristä kummaa ja tietenkin se on myös suolla mikä on aina oma ongelmansa.

Poissa Sherrypie

  • Viestejä: 267
  • Liked: 1
    • Profiili
Vs: Kertsidunskun kronikat - Strategisointiketju, seuraava pelikerta 8.3.
« Vastaus #32 : Maaliskuu 05, 2016, 01:36:38 »
Hoks, linkkasin aloitusviestiin Follannin valtion kartan merkittävine kaupunkeineen ja poliittisine hallintoalueineen. Ihan vaan siltä varalta että alkaa kutkuttaa pelata elämää suurempia (ainakin kakkostasoisia) sankareita, joille ei enää riitä joku kymmenien miesten kanssa tuhertaminen vaan pitäisi päästä isompiin kaloihin kiinni.

Poissa EeTee

  • Viestejä: 5
  • Liked: 0
    • Profiili
Vs: Kertsidunskun kronikat - Strategisointiketju, seuraava pelikerta 15.3.
« Vastaus #33 : Maaliskuu 13, 2016, 19:36:08 »
Vaihtoehto C on tietysti ryhtyä ihan täysillä kaksoisagenteiksi ja tuoda viholliselle "luotettavaa" tiedustelutietoa linjojen takaa. Missä on enemmän riskejä kuin pelkässä soluttautumisessa. Miettimisen arvoista on myös, että jos nyt mennään soluttautumaan Finnsmouthiin, niin millä aikataululla ja millä taktiikalla sieltä päästään irti temppelille ja lopulta takaisin Hiidensalmelle.


Lisäksi on vaihtoehto D, johon liittyy maagisten leikkikalujen käyttöön ottoa. Muistaakseni L-klubi on istunut ainakin vuoden verran näkymättömyyspotionin ja jonkin sortin scrying-magian (?) päällä.


Poissa GoblinRat

  • Viestejä: 25
  • Liked: 0
    • Profiili
Vs: Kertsidunskun kronikat - Strategisointiketju, seuraava pelikerta 15.3.
« Vastaus #34 : Maaliskuu 14, 2016, 18:11:46 »
Maagisia leikkikaluja on tietysti hyvä käyttää minkä tahansa setin vahvistuksena, jos sellaisia vain on. Noiden lisäksi teoreettisessa (hyvin teoreettisessa) käytössä on kukaties myös Küslikin sidekick, Arthur. Vaikka tuo onkin tähän asti ollut lähinnä perässä laahaava läpänlähde, on kyseessä kuitenkin ihan oikea, vain ihan vähän oksennuksella tahrittu psionikko, joka pystyy kuulemaan ajatuksia. Tätähän ei käytännössä ole vielä kokeiltu, mutta ajatustenluku olisi todennäköisesti heti näkymättömyyteen rinnastettava vakoojan unelmakyky. Toisaalta ongelma lienee, että kyseessä on keskivertoa töhömpi sivuhahmo ja täysi spurgu, jonka pistäminen mihinkään aktiiviseen, kuria ja yleistä tilannetajua vaativaan tehtävään voi hyvinkin olla pieni itsemurha. Täytyy katsoa, joska Artturille vielä löytyisi jostain ihan oikea selkäranka (ja mahdollisesti uusi maksa), niin se voisi jatkossa olla isokin taktinen väline...

Tuo irroittautuminen on muuten hyvä pointti. En usko että rivimiehiä niin paljoa kytätään tässä kohtaa, mutta varmasti kaikki huomiotaherättävämpi johtaa siihen, että Finnsmouthista häipymisen kanssa täytyy vähän kikkailla. Innsmouthin tiedustelutiedolla on jo nyt pienoinen kiire (niinhän tosin kaikella sodassa), joten tiedonsaannin lisäksi pitäisi varmaan oikeastikin miettiä, mikä on nopein tapa saada tiedot kasaan, häipyä, katsastaa temppelikin ja sitten suunnata kotiin.

Jos/kun Finnsmouthista tiedustelutietoa saadaan, suosittelisin ainakin ehdottomasti, että sitä lähetetään saman tien joku viemään Hiidensalmeen. Tämä on tietysti kaikkea muuta kuin vaaratonta paskassa, satunnaiskohtaamisten täyttämässä maailmassa, mutta jos mitään oikea tietoa saadaan irti, olisi se ehdottomasti hyvä saada tavalla tai toisella sodanjohdolle ennen kuin mennään kuolemaan temppelin partioihin. Kaikkien palaaminen moninkertaistaa käytetyn ajan, joten tuon pitäisi sitten olla pieni viestinviejäporukka tai yksittäinen tapaus joka palaa muiden jatkaessa eteenpäin.

Poissa EeTee

  • Viestejä: 5
  • Liked: 0
    • Profiili
Vs: Kertsidunskun kronikat - Strategisointiketju, seuraava pelikerta 15.3.
« Vastaus #35 : Maaliskuu 14, 2016, 19:03:23 »
Palataan taas siihen, että tehokkain toimintatapa olisi varmaan partyn hajottaminen (osa soluttautuu, ja välittää huomaamattomasti tietoja ulkopuolisille jotka vievät viestiä eteenpäin), vaikka pelaajien mukaan oton kannalta tämä ei ole ideaalia. Vaihtoehtoisesti voisi pyytää Varista jeesaamaan lähettinä. Tietysti tämä ei auta Temppelille irtautumisessa.


Poissa Murska

  • Viestejä: 11
  • Liked: 0
    • Profiili
Noniin nyt ollaan sitten piiritettyinä.

Sen verran mekaniikkoja pohdin tässä että mielestäni muurin valloitus ei mennyt kyllä ihan järjellisen oloisesti. Tässä tuli siis vihollisista reilusti yli puolet kierroksessa yli puolustetusta muurista ja sitten oltiinkin jo linjataistelussa.

Elikkäs uskoisin että mikäli viholliset lähtevät rynnäkköön pystyssä olevaa (siis ei jo tykeillä rei'itettyä) muuria kohti niin siinä on pari kierrosta aikaa ampua niitä muurin päältä (yöllä vähemmän varsinkin kohteita joilla ei ole valoja, mutta myös rynnäkön organisointi on vaikeaa varsinkin jos ei ole valoja). Kun ne tulevat muurille niin riippuen hyökätyn muurinosan pituudesta ja hyökkääjien varusteista (tikkaitakin pitää tehdä, harvemmin niitä paikalle raahataan mukana, ja heittohakoja ja köysiäkin on rajallinen määrä) hyökkääjistä osa aloittaa kipuamisen. Kiipeäminen kestää noin yhden kierroksen ja niin kauan kuin muurin päällä ei ole tietyssä kohdassa enemmän hyökkääjiä kuin puolustajia niin jokaista ylös kipuavaa hyökkääjää kohtaan saa vaparin mikäli on vapaana joku puolustaja sellaisen lyömään. Muurin päällä olevien pitää pysyä hengissä rajua ylivoimaa vastaan seuraavaan kierrokseen, missä seuraava aalto ylittää muurin - tämän jälkeen aletaan olla normaalissa linjataistelussa missä kumpikin osapuoli lyö toista. Mikäli hyökkääjät eivät saa työnnettyä itselleen tilaa, niin sinne ei kovin montaa miestä mahdu edes kiipeämään.

Eli esimerkiksi tämä hukkien hyökkäys olisi mennyt niin, että niistä 80 kappaletta hyökkää, yksi ilmainen ampumakierros ja pimeässä katsotaan organisaatioheitto hyökkäyksen kasassa pysymiseen. Organisaatioheiton mukaan hyökkäyksen kohteena olevaan muurinpätkään iskevät kiipeämään tikkaiden, heittohakojen sun muiden välineiden kanssa ehkä noin 40 hukkaa kierroksessa. Meillä on 40 miestä muurin päällä ottamassa ne vastaan, joten jokaiseen saa yhden vaparin. Se osa hukista jotka pääsevät muurille alkaa raivata itselleen ja perässäoleville tilaa, eli taistelukierros samalla kuin seuraavat 40 hukkaa kiipeävät. Mikäli hukat tappavat puolustajia järkevissä määrin eikä päinvastoin, niin seuraavalla kierroksella kaikki hukat ovat taistelussa ja kyseessä on linjataistelu. Jos hukat jäävät jumimaan muurin päälle, niin nopataan joku osa lisäjoukoista jotka mahtuvat mukaan, jos meillä on ylimääräisiä puolustajia niin tämän verran saadaan vapareita niihinkin. Kun muurin yli on selvästi tultu niin sitten on linjamähinää. Varsinkin hyökkäävällä osapuolella on erittäin ahdasta kunnes saavat taisteltua itselleen oikeasti tilaa edetä.

Tässä on siis ideana se että muurien päälle kipuaminen hyökkäyksessä on ihan oikeasti perseestä verrattuna siihen että muuriin tehdään reikä ja siitä ängetään läpi muodostelmassa. Ensimmäiset miehet jopa muurin murtumaan hyökätessä ovat Forlorn Hope ja tuskin jäävät eloon, ensimmäiset miehet muurin päälle kiivetessä kuolevat vielä tätäkin varmemmin. Sitten kun sinne päälle saadaan raivattua tilaa (tai jostain syystä muurin kohta on puolustamaton) niin silloin taistelusta tulee tasaisempi.

Poissa GoblinRat

  • Viestejä: 25
  • Liked: 0
    • Profiili
Myönnetään, että nyt kun tätä ehtii miettiä vähän enemmän, vyöryivät susimiehet muurista ylitse aika juoksuvauhtia. Tietysti asiasta nopattiin, että meidän puolemme ei ehtinyt saada aikaan kamalan hyvää puolustusta, ja kukaties susimiesten kaltaiset örkkiperkeleet ovat tässä touhussa hyvissä asemissa, mutta jatkon kannalta voisi tosiaan olla hyvä miettiä tuota. Tahtoo sanoa, että historiallisesti nähdäkseni piiritykset, joissa juurikin muureja ei ole saatu hajalle, porttia auki tai muuta vastaavaa läpimurtoa, ovat vaatineet hirvittävää jauhamista ja/tai pehmitystä ja/tai ylivoimaa. Nuo piiritystikkaat ja vastaavatkaan eivät ole ihan sellaisia, joita kannetaan umpijuoksussa perille ja isketään siinä sivussa hidastamatta pystyyn - eikä iskuhakoja tai muitakaan köysimenetelmiä viritetä ihan pelkällä viskauksella.

Ei sillä, ettäkö yrittäisin tässä vinkua siitä miten on jotenkin ihan uskomatonta, että ylivoimaisen vihollisen edessä otetaan turpaan ja kärsitään, mutta kieltämättä tässä kelaillessa jäi vähän tuntumaan, ettei niillä muureilla juuri käytännön väliä. Susimieshyökkäyksen kohdalla tämä nyt menee noin nyt suunnilleen (vaikka mielikuvat siitä, miten puolensataa isoa susimörköä ja kasvava määrä miehiä keikkuu muurinharjalla aika rajatulla alueella ovatkin vähän häröjä), mutta jatkon kannalta olisi varmasti hyvä käydä läpi, jos tämä nyt pidemmäksi menee. Esimerkiksi nuo ehdotukset omistautuneemmasta kiipeämisestä ja tähdellisemmästä puskemisesta (ja rajatummasta kiipeäjien määrästä) ovat ihan uskottavia.

Kuten sanottua, sinällään en ylläty vaikka seuraavassa sessiossa tultaisiinkin täysin murskatuiksi, mutta onhan tässä ensin vähän koettava pattitilanteen tuomaa laihaa lohtua ja muurien katkeraa suojaa.

Sivumennen, osaako PJ heittää tässä mitään arviota, minkäarvoisia Küslikin sotasaaliina nyysityt mausteet saattaisivat olla, vai onko sillä edes vielä mitään väliä? Hiidensalmi tuskin ainakaan on sivistystä ennen kuin piiritys lakkaa.

Toisena sivullisena huomiona (joka ei välttämättä ole relevantti, muttakun nyt armeijataisteluissa ollaan...), minkälainen näkemys on siitä, mikä oikeastaan on nollatason rivisotilaan ja ykköstasoisen "Eliittisotilaan" ero? Näitähän paljon viljellään eri seteissä, että tämä ja tämä valioryhmä onkin tasolla yksi eikä nolla, mutta mitä käytännön eroa se tekee mihinkään, jos oikeastaan mitään? Etenkin tässä systeemissä, jossa hipareita on muutenkin jo aika standardimäärä kaikilla isommille tasoille pääsemättömillä, mikä tekee siitä levelillisestä valiomiehestä valiomiehen?

Poissa Murska

  • Viestejä: 11
  • Liked: 0
    • Profiili
Saattaisi myös olla hyvä ottaa huomioon näin isohkon sotatilan keskellä että tuon ajan taisteluissa suurin osa casualtyistä on vain väliaikaisesti taistelukelvottomia ja niistä joku prosentti varmaan päivien ja viikkojen aikana valuu takaisin ruotuun, elleivät ole ottaneet osumaa jossain sellaisessa paikassa että eivät pääse enää omien luo. Tämäkin on yksi syy miksi voittavan puolen armeijan tappiot ovat usein melko pienet verrattuna häviäjän paetessaan menettämiin.

Poissa GoblinRat

  • Viestejä: 25
  • Liked: 0
    • Profiili
Saattaisi myös olla hyvä ottaa huomioon näin isohkon sotatilan keskellä että tuon ajan taisteluissa suurin osa casualtyistä on vain väliaikaisesti taistelukelvottomia ja niistä joku prosentti varmaan päivien ja viikkojen aikana valuu takaisin ruotuun, elleivät ole ottaneet osumaa jossain sellaisessa paikassa että eivät pääse enää omien luo. Tämäkin on yksi syy miksi voittavan puolen armeijan tappiot ovat usein melko pienet verrattuna häviäjän paetessaan menettämiin.

Haavuroinnista ainakin noppailtiin, ja tuloksen mukaan homma on hyvin handlattu. Ainakin yleensä näissä jutuissa nyrkkisääntö tuppaa olemaan, että n. 50% (tai ihan vain 50-50 -nopanheiton määrittämä määrä porukkaa) on suoraan kuollut, loput murjottu maihin ja huonokuntoisiksi. Todennäköisesti tämän piirityksen aikana monikaan ei ehdi päästä jaloilleen (viikkoa pidempään tämä ei tule millään kestämään, suuntaan tai toiseen), mutta sinällään porukkaa tosiaan luulisi vielä saavan jaloilleenkin (tosin jos Kuolonsyöjä lyö läpi, niin sitten jaloilleen nousemisella ja elämisellä ei ole enää mitään tekemistä keskenään).

Viimeiseen liittyen, pitäisikö ruumiit yrittää hävittää mahdollisimman nopeasti? Kuolonsyöjä on voimissaan ja siinä ollaan sitten aika helisemässä, jos jo kerran tapetut nousevat uudelleen. En tiedä onko meillä resursseja polttaa niitä tai mitään, mutta jotain niille pitäisi tehdä myös mundaaneista syistä. Tämä piiritys tuskin kestää tarpeeksi kauan että raadot alkavat levittää kunnollisia tauteja, mutta ihan jo senkin kannalta siltikin. Markov tietää epäkuolleista (tai ainakin ottaa joesta nousevat zombit todellisena vaarana, joten tietää epäkuolleista), joten tämän operaation saaminen tavalla tai toisella pyörimään tuskin olisi ihan hirveän hankalaa.

Muuten en ole vielä ainakaan itse keskinyt mitään kamalan ovelia jippoja tähän tilanteeseen. Hullunrohkeat ja mahdottomat suunnitelmat, kuten tykkilaivan valtaaminen ja sen käyttäminen vihollisen asemien moukarointiin olisivat päheitä, mutta meillä ei ole sellaisia miesmääriä ja mikään mahti maailmassa ei saa paria pelaajahahmoa valtaamaan yksinään laivaa ja tappamaan sen miehistöä ja sotilaita. Se kukaties saattaisi olla, että gorilloidaan pimeässä lähelle ja viskotaan palavaa öljyä tai jotain vastaavaa laivaan, mutta katsoo nyt. Hyvällä tuurilla zombit on asemoitu jo joen rannan lähelle estämään kaikki pakoyrityksen vettä pitkin.

Poissa Sherrypie

  • Viestejä: 267
  • Liked: 1
    • Profiili
No niin, vastaillaas kun näppiksen ääreen päästiin.

Olette pojat ihan oikeassa siinä, että tuossa tultiin turhankin haipakkaa muurista yli. Se tahti pitäisi todellakin olla enemmän tuollaista useiden kierrosten luokkaa missä valmistellaan tavaroita muurin alla, kivutaan sinne vaikeaan taistoon kuolemaan tikkaiden yläpäähän, koetetaan stabiloida asemaa muurilla, pusketaan lisäjoukkoja sinne ja vasta sitten rynnitään. Paljon pidempi kuvio ylipäätään inhimillisin eväin. Koska nopattu on nopattu, voimme todeta tässä vaiheessa että ilmeisestikin kynsin ja neljin raajoin kipuavat susimiehet ovat huomattavan raivoisia kipuajia ja vyöryvät ylös ihmistä nopeammin. Syytäkin pelätä moisia.

Mutta niin, jos hyökkäävä osasto koostuu ihmisistä pehmeine nakkisormineen ja puunpintaa pitkin liukuvine kenkineen, lähdetään siitä että niillä eväin ei tulla kahdenkaan miehen korkuisesta muurista yli ilman raskasta teurastusta. Jos uhkaa näyttää siltä että päänsisäinen laskutehoni lagaa muiden asioiden kanssa ja vahingossa uhkaan väittää että tulevat heti läpi, todetkaas että nyt on hevonpaskaa. Tarkoittaa myös sitä, että inhimillinen palkkasoturiosasto on kiinnostuneempi odottamaan muurien tuhoutumista joissain kohdissa kuin hyökkäämään verta kiljuen muureja vasten.

Tuosta isojen mörköjen tasapainoilutaiteilusta muurilla täytyy siis muistaa, että siellä muurinharjalla itsessään ei käyty niin paljoa taistoa kuin niillä laidoilla, missä ylivoimainen vihulainen ehti kipuamaan hieman pidemmälle. Tällöin se taisto käytiin enemmänkin siinä muurinharjan kulkureitin ja sen alla olevan maavallin päällä rinteessä.

Murskan huomio tappioiden luonteesta on osuva, erityisesti kun teillä on lääkintään tarkoitettuja sidontapaikkoja ja osaavaa henkilökuntaa mukana. Mikäli tilanne muuttuu pitkälliseksi piiritykseksi ja viikkojen mittaiseksi jauhannaksi, tästä on epäilemättä etua. Tilanne kuitenkin on se, että jos vihollinen pyrkii murskaamaan teidät isoilla hyökkäyksillä parin päivän sisään, tätä etua ei ehdi realisoida. Ne todellisen maailman pienet vammat ja väsymys mitä tuollaisessa tapahtuu näkyvät siinä, että jengi selviää osumistaan päätymättä deudeun kuolemaspiraalin piiriin. Ts. lievästi vammautuneet sotilaat ovat abstraktin mekaniikan alla taistelukuntoisia muutenkin, vaikka fiktiossa tiedämmekin että kun homma on ohi ja uusi päivä paistaa, tuskin kukaan on siitä naarmuitta selvinnyt. Noista nyt "menetetyistä" 90 miehestä varmaan luokkaa 40-50 saattaa hyvinkin selvitä hengissä ilman kammottavaa rampautumista, mutta ei niistä tähän nimenomaiseen taistoon ole. Tämä myös olettaa, että siellä on muitakin kuin ne pari lääkintämiestä juoksemassa niitä lepotiloihin. Kuten tiedämme, haavoittuneet sitovat jonkin verran muita jos halutaan oikeasti edesauttaa parantumista.

Küslikin mausteet ovat luultavasti luokkaa d6*50 hopeaa, kun jollakulla jotakin osaavalla on aikaa tarkastaa ne.

Eliittisotilaiden ero tavallisiin on monisyinen kysymys. Helpoimmat erottelutavat ovat paremmat varusteet, korkeampi moraali, erityistaidot, mitä ikinä. Esimerkiksi nuo ritarit joihin ei osu niin helposti ja jotka lyövät isommalla nopalla vauriota, sotilaat jotka osaavat käyttää katapultteja, potentiaalisesti joku joka ymmärtäisi miten ruutiaseet toimivat. Oikeasti se parempi moraali on se suurin tekijä, noissa isoissa tappeluissa pitäisi ylipäätään olla enemmän kärryillä siitä miten kussakin osastossa menee. Warhammerista olisi ihan kohtalaisen helppoa napata tuon tyyliseen kamppailuun taistelukierrosten päätteeksi moraalitarkistukset hävinneelle osapuolelle jokaisessa yksittäisessä kähinässä, esmes. Tämänhän ei aina tarvitse tarkoittaa täyttä pakoa, mutta pelkästään osaston taistelutahdon heikkeneminen voi tarkoittaa sakkoja tehokkuuteen ja eliittisotilas välttää tämän helpommin. Mutta noin muuten ihan avoin kysymys, että siitä vaan ehdottelemaan ja kehittelemään.

Poissa GoblinRat

  • Viestejä: 25
  • Liked: 0
    • Profiili
Vs: Kertsidunskun kronikat - Strategisointiketju, seuraava pelikerta 29.3.
« Vastaus #41 : Maaliskuu 23, 2016, 17:00:05 »
Kuulostaa ihan uskottavalta tuo susimiesten seinäkiipeilytaito. Nopeat, pitkäkyntiset, eläimelliset otukset kiipeävät varmasti paremmin kuin ihmiset, ja ainakin minun näkemykseeni fiktiosta sopisi hyvin, että noita voitaisiin pelätä murjomisen ja keston lisäksi myös juuri tuollaisen takia. Kammottavia otuksia, eivät pelaa valkoisen miehen säännöin.

Oliko muuten puhetta, että miten kauan sitten tarkalleen ne suolle komennetut Hiidensalmen miehet lähtivät matkaan? Ja tuohon liittyen muille pelaajille: olisiko mitenkään hedelmällistä yrittää saada jotakuta läpi piirityksestä ja joen yli viemään viestiä niille? Jos ne saataisiin takain, voitaisiin saada aikaan todellinen tehorynnäkkö vihollisen selustaan. Tai ainakin niillä voitaisiin estää Hommletin suunnalta uusien paskiaisten tunkeminen paikalle.

Samalla nootilla olisi kai mahdollista yrittää myös saada joku ulos motista katsomaan miten kaukana piispa Fredrik on, mutta toisaalta tämä ei ole juuri mitenkään hyödyllistä kenellekään, ottaen huomioon että piispa armeijoineen tulee kun tulee. Kai siitä saisi lohtua/hampaidenkiristelyä, tai tietoa siitä onko mitään mieltä sinnitellä jos piispa on oikeasti vaikka viikon matkan päässä vielä. Toisaalta voi hyvin olla, että antautuminen on jo menetetty toivo, kun tilaisuus annettiin ja siitä luovuttiin. Joskin antaisihan se sitten ainakin tietoa itse kullekin siitä, onko nyt aika harkita kunniatonta katoamistemppua yössä...

Isoimmat ongelmat tässä ovat tällä hetkellä nähdäkseni murskaava ylivoima ja vihollisen tykit. Jos ne suolle menneet saataisiin mitenkään takaisin relevanteiksi tähän taisteluun, olisi ylivoima edes pienempi. Ja jos tykeille saataisiin tehtyä jotain (en kyllä keksi erkilläkään, että mitä), voisi tätä piiritystä olla toivoa pitää jopa pidempään. Näillä näkymin saattaa tosin olla, että tykit jauhavat portit paskaksi ja kylän matalaksi jo aamuun mennessä. Sen verran on armotonta tuo moukarointi...

No, ainakaan ei voi kukaan väittää, ettäkö tästä oltaisiin pääsemässä helpolla.

(Edit: voi Harri sentään, oliko tämän suman lopputulos ihan oikeasti 90 kaatunutta? Huhhuh, sota syö miestä kaksin käsin. Sitä suuremmalla syyllä, ovatko ne suolle suunnanneet enää mitenkään relevantteja? Ja sitä suuremmalla syyllä, ne ruumiit pitää saada pois kylästä Vaikka sitten virran vietäviksi, aivan sama kunhan eivät kohta nouse puremaan jalkoihin. Myös susimiesten ruumiit.)

(Edit 2: myös ne Hiidensalmen lähialuuen partioijat olisi hyvä saada kerättyä nippuun ja hyödyntää jos siihen nyt logistiikka ja aika riittää. Sissijoukkoa häiriköimään vihollista jos onnistuu?)
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 23, 2016, 17:33:05 kirjoittanut GoblinRat »

Poissa Murska

  • Viestejä: 11
  • Liked: 0
    • Profiili
Vs: Kertsidunskun kronikat - Strategisointiketju, seuraava pelikerta 29.3.
« Vastaus #42 : Maaliskuu 23, 2016, 19:27:47 »
Ruumiilta päät irti ja johonkin kellariin kasaan jos ei muuta. Ainakin vihollisilta - omien kanssa voi tulla moraaliongelmia jos yrittää. Haudataan omat kirkkomaahan?

Vihollisen tykkiveneen luo pääseminen ja sen sabotoiminen ei välttämättä ole mahdotonta. Ei sitä sotimalla vallata, mutta siellä on jossakin sisällä ruutivarasto joten mikäli yön pimeydessä ja ehkä Sleepin avulla vartijoita kaataen sinne kipuaisi sisään ja löytäisi oikeaan paikkaan... Haastavaa tosin kyllä. Pitäisi lähettää joku Blaken labralle hakemaan näkymättömyysjuomaa.

Maalla oleville tykeille en keksi mitään erityisen hienoa suunnitelmaa. Jos jonkinlainen hyökkäys/kommandoilu saavuttaa ne, niin kyllä ne käyttökelvottomiksi saa hyvinkin nopeasti, mutta ne on oletettavasti myös hyvin vartioituja.

Suomiehille voisi kyllä pistää viestiä menemään.

Poissa GoblinRat

  • Viestejä: 25
  • Liked: 0
    • Profiili
Vs: Kertsidunskun kronikat - Strategisointiketju, seuraava pelikerta 29.3.
« Vastaus #43 : Maaliskuu 23, 2016, 19:56:35 »
Jos Blaken labralle saadaan joku, sfäärit aukeavat suorastaan hurjasti. Ymmärtääkseni siellä on myös tuholimaa? Näkymättömyyspotion on juuri se fuskauskeino, jota tällaiseen paskamottiin kaivataan, ja tuholiman kanssa yksi sotalaiva kadotettaisiin suorastaan olemattomiin pelottavan nopeasti. Se, mitä helvetillistä ympäristökatastrofia laivan muuttaminen viherlimaksi keskellä jokea saa muuten aikaan, onkin sitten asia erikseen (tosin melkein väittäisin ettei se menesty vedessä). Jos saataisiin vähän limaa laivankylkeen, niin siinähän sitä nopeasti olisi komea reikä. Toisaalta muutama pullo paloöljyäkin saattaisi hyvin ajaa asiansa jopa ulkoa. Jos tykkien ja ruudin luokse päästään, niin ei tosiaan mitään ongelmaa - vaikka tehtävä onkin todennäköisesti täysi itsemurha.

Tietysti jos näkymättömyyspotion saataisiin käyttöön, sillä voisi laivan sijaan yrittää myös tarkastaa vihollisen maa-asemia ja tuhota tykkejä. Joka tapauksessa tuollainen resurssi olisi tilanteeseen aivan korvaamaton. Kukaties pitäisi yrittää saada parin miehen joukko ulos Hiidensalmesta ja oikeaan suuntaan, ja sitten hajaantuvat kommandotyyliin tekemään näitä erikoistehtäviä (labra, suomiehet, muu mitä tässä nyt keksii) ja mahdollisesti tiedustelemaan muuten? Voi tietysti olla, että vihollisen sissit vartioivat lähiympäristöä todella tarmolla nyt (ja todennäköisesti ovat ihan liian hyviä siinä), puhumattakaan kaikista muista maagisista ja mundaaneista häröilyistä mitä niillä on käytössään. Tämä voi siis hyvinkin olla täyttä itsemurhaa - vaikka toisaalta, mikä nyt tässä kohtaa ei olisi

Kun ehditään, se hopea-arkku olisi myös hyvä nuuskia lähempää. Ei voi olla puhtaita jauhoja siinä pussissa. Lisäksi ne parikymmentä ghoulismiin lirvahtavaa piruparkaa aivan keskellä tätä sumaa huolettavat, vaikka tuskin ovatkaan se isoin ongelma juuri nyt. Siltikin se on vähän paha, jos jossain rytäkässä selustaan iskee 20*3 kestonopan paralyysihelvetti Kuolonsyöjän läsnäolon tarmottamana (kuten esmes tykinkuula vie vankilatalosta kulman tai katon ja vähintään osa selviytyy ja rynnii ulos). Ei vain taida olla mitään tyylipuhdasta tapaa listiä tuota aikapommia ilman, että porukka vetää herneitä nenään ja moraali alenee vajaamielisten murhaamisesta.

Tässä alkaa pienellä pyörittelyllä olla paljonkin tilaa pelaajahahmoille yrittää vaikuttaa asioihin. Seikkailijahahmot ovat todennäköisesti parhaita noihin gorillointeihin kylän ulkopuolella (rerollit, ainakin joillain on sopivia kykyjä jne jne) samalla, kun soturimme pitävät rotia muureilla. Theresekin, kun ehtii kellaripsykoosiltaan, olisi hyvä saada nostamaan moraalia paikalle kuten Markov sanoi. Hopeinen lyhtykin varmaan on aika isosti messissä tässä tilanteessa...

Poissa Sherrypie

  • Viestejä: 267
  • Liked: 1
    • Profiili
Vs: Kertsidunskun kronikat - Strategisointiketju, seuraava pelikerta 29.3.
« Vastaus #44 : Maaliskuu 24, 2016, 00:05:48 »
Hopeinen lyhty epäilemättä haluaisi ulos kellaristaan tekemään asioita, vaikka joidenkin susimiesten hakkaaminen onkin sen mielestä aika banaalia nurmiporien puuhaa.

Suolle lähetettiin osasto kohtalaisen pian sen jälkeen, kun gorillaryhmä lopulta vuoti tietonsa johtoryhmälle. Tämä ollen siis about niihin aikoihin kun lähditten Mustan metsän kautta koukaten jokilinnakkeen luo tutkimaan tilannetta, eli vajaa parisen viikkoa takaperin. Tuo osaston nostatus ja logistisointi ei ollut ihan välitöntä, joten sähelsivät ensin pari päivää sen kanssa ennen marssille lähtöä. Paikka ei ole hirvittävän kaukana ja kyseessä oli etsi ja tuhoa -tehtävä, joten siihen ei ollut tarkoitus käyttää paria viikkoa kauempaa. Tämä siis tarkoittaa, että jokseenkin näillä näppäimillä voidaan ryhtyä noppailemaan sen menestyksestä ja siitä mitä se tarkoittaa kuluvien päivien suhteen. Jos kolmannen viikon jälkeen venytään, mikä toki olisi kauan tuon tärkeän piirityksen alkamisen jälkeen, osaston muonavarat alkavat loppua ja vetäytyminen / muonavankkurikaravaani on tarpeen. Joka tapauksessa on selvää, että osaston olemassaolo vetää puoleensa lähes täyden sissiosaston huomion (elleivät ole evakuoineet ovelalla manööverillä alta pois), voittivat tai kuolivat. Ilman tappioita sieltä ei silti palata, jos tehtävää ei jätetä kesken, mikä on nyt jo jokseenkin myöhäistä.

Mielenvikaisten sotilaiden vankilapako piiritetyn kaupungin keskellä satunnaisen tykinkuulan jäljiltä olisi kyllä kaunista. Kaunista.